Säätiedot lupaili tälle päivälle hauenkalastajan unelmaa, etelätuulta, matalapainetta vesisateineen sekä korkealla olevan meriveden. Ei siis ollut vaihtoehtoa muuta kuin lähteä katteleen mitä siellä merellä näkyy. Alunperin oli tarkoitus Jarpin kans liikkeelle lähteä, mutta eihän se Jarppi sitten vesille päässytkään. Kiekon jälkeen ajelin himaan syömään aamupalan, joten vesillä olin vasta puol 11 maissa. Heti ekana ajelin kauimmaiseen paikkaan, missä aioin tänään käydä. Tuuli osu mestoille juuri täydellisesti, joten ei muuta kuin ankkuria veteen. Kaikkiin neljään stagaan virittelin jerkit paikoilleen ja ekana veteen pääsi tutustumaan uusi suosikkini, Näsiksen tekemä keltamusta "leppis". Pari heittoa ehdin heittää ennen kuin eka hauki käväsee irrotuksessa. Kokoa tällä ei juuri ollut, mutta pää auki. Muutama heitto lisää ja tärppää uudestaan. Reipas kilonen perusluigi käväsee myös mutkan veneellä jatkaen vetistä vaellustaan.
Heittely jatkuu samasta kohdasta kunnes jysähtää. Hetken aikaa luulen vääntäväni normaalin parikilosen kanssa "potkujen" ollessa teräviä. Todennäköisesti aluksi potkuiksi luulemani nykäykset olivat vaan mamman pään heiluttelua. Hauki lähenee venettä hiukan matkaa ennen kuin se päättää ottaa suunnaksi Ruotsin. Kireällä oleva jarru vaan vinkuu kaverin painaessa päättäväisesti haluamaansa suuntaan. Kovin kauaa tätä nautintoa ei valitettavasti kestä kun kesken vedon siima yhtäkkiä löystyy ja hauki menee menojaan. Hiton Näsis ku langetti jerkkeihin kirouksen kirjottamalla lakan alle tussilla max 2kg rajoituksen. Ei siis ole näillä jerkeillä yhtään yli 2 kilon kalaa tullut vaan kaikki on karanneet. Tämän kalan kohdalla ois voinu jopa enkat paukkua...
Seuraavaksi siirrän venettä muutaman kymmentä metriä ja jatkan paiskomista. Seuraava staga on kädessä ja siinä roikkuva busa innostaa haukia iskuun. Pari noin 2 kilon kalaa käväsee irrotuksessa ja pian näiden jälkeen nousee päivän suurin. Mittaa tällä oli 88 senttiä, mutta puntari taas temppuilee, joten painoa en saa mitattua. Varmaan kymmenes digivaaka menossa, mutta yhtään sellaista joka kestäs yli 2 kk en oo löytänyt. Tämän jälkeen siirryn kaislan sisään, mistä onnistun Näsiksen tekemällä leppiksellä saamaan vielä kuudennen haukeni. Lisäksi yksi parin kilon kala yrittää epätoivosesti busteriani saada suuhunsa kahteen otteeseen hypäten jopa sen perässä ilmaan asti.
Siirryn hiukan eteenpäin kaislan sisällä ja koen heinureiden joukkoesiintymän. Kauhea lotina kuuluu kun parisataa siivekästä pomppaa lentoon 20 metrin päästä kaislan sisältä. Hetken aikaa tuntu siltä, että niitä oli koko taivas täynnä. Siinä ois ollu kunnon spotti puottaa pari ankkaa. Harmi ku kameran kaivamisen kesti sen aikaa, että ankat ehti lentää hiukan kauemmas ennen kuin pystyin niitä kamerallani "ampumaan". Kaislan sisällä vietän reippaasti aikaa, mutta kohtuullisen kuolleelta vaikutti paikka tällä kertaa. Toki sama hiljaisuus vaivasi myös muita loppupäivän mestoja. Luonnollisesti paiskon vielä paikkaa missä juna oli kiinni muutama tunti aiemmin, mutta ei sieltäkään mitään tullut. Kotimatkalla nakkelin vielä pari tuttua lahtea, mutta jostain ihmeen syystä hauet oli laittanu suunsa kiinni. Ennustuksista huolimatta vettä ei satanut ja hiukan keli jopa kirkastu, mutta ei liikaa. Tuulikaan ei tällä kertaa hiponut myrskylukemia vaikkakin kohtuudella puhalteli. Vedenlämmöt pyöri 14 asteen tuntumassa.
Heittely jatkuu samasta kohdasta kunnes jysähtää. Hetken aikaa luulen vääntäväni normaalin parikilosen kanssa "potkujen" ollessa teräviä. Todennäköisesti aluksi potkuiksi luulemani nykäykset olivat vaan mamman pään heiluttelua. Hauki lähenee venettä hiukan matkaa ennen kuin se päättää ottaa suunnaksi Ruotsin. Kireällä oleva jarru vaan vinkuu kaverin painaessa päättäväisesti haluamaansa suuntaan. Kovin kauaa tätä nautintoa ei valitettavasti kestä kun kesken vedon siima yhtäkkiä löystyy ja hauki menee menojaan. Hiton Näsis ku langetti jerkkeihin kirouksen kirjottamalla lakan alle tussilla max 2kg rajoituksen. Ei siis ole näillä jerkeillä yhtään yli 2 kilon kalaa tullut vaan kaikki on karanneet. Tämän kalan kohdalla ois voinu jopa enkat paukkua...
Seuraavaksi siirrän venettä muutaman kymmentä metriä ja jatkan paiskomista. Seuraava staga on kädessä ja siinä roikkuva busa innostaa haukia iskuun. Pari noin 2 kilon kalaa käväsee irrotuksessa ja pian näiden jälkeen nousee päivän suurin. Mittaa tällä oli 88 senttiä, mutta puntari taas temppuilee, joten painoa en saa mitattua. Varmaan kymmenes digivaaka menossa, mutta yhtään sellaista joka kestäs yli 2 kk en oo löytänyt. Tämän jälkeen siirryn kaislan sisään, mistä onnistun Näsiksen tekemällä leppiksellä saamaan vielä kuudennen haukeni. Lisäksi yksi parin kilon kala yrittää epätoivosesti busteriani saada suuhunsa kahteen otteeseen hypäten jopa sen perässä ilmaan asti.
Siirryn hiukan eteenpäin kaislan sisällä ja koen heinureiden joukkoesiintymän. Kauhea lotina kuuluu kun parisataa siivekästä pomppaa lentoon 20 metrin päästä kaislan sisältä. Hetken aikaa tuntu siltä, että niitä oli koko taivas täynnä. Siinä ois ollu kunnon spotti puottaa pari ankkaa. Harmi ku kameran kaivamisen kesti sen aikaa, että ankat ehti lentää hiukan kauemmas ennen kuin pystyin niitä kamerallani "ampumaan". Kaislan sisällä vietän reippaasti aikaa, mutta kohtuullisen kuolleelta vaikutti paikka tällä kertaa. Toki sama hiljaisuus vaivasi myös muita loppupäivän mestoja. Luonnollisesti paiskon vielä paikkaa missä juna oli kiinni muutama tunti aiemmin, mutta ei sieltäkään mitään tullut. Kotimatkalla nakkelin vielä pari tuttua lahtea, mutta jostain ihmeen syystä hauet oli laittanu suunsa kiinni. Ennustuksista huolimatta vettä ei satanut ja hiukan keli jopa kirkastu, mutta ei liikaa. Tuulikaan ei tällä kertaa hiponut myrskylukemia vaikkakin kohtuudella puhalteli. Vedenlämmöt pyöri 14 asteen tuntumassa.