Haukea helteessä

Launtaina aamulla käytiin Jonnin kanssa nakkaamassa muutaman tunnin haukikeikka lähivesille. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja meri oli todella tyyni. Tämän lisäksi vesi oli kohtuullisen alhaalla, joten odotukset haukien suhteen ei kovin kovat olleet. Ekassa spotissa oli joku nakkelemassa, joten menimme muualle. Aloitettiin paiskomaan syvempää kaislanreunaa ilman mitään kontakteja kohdekaloihin. Tämän jälkeen tuulen kevyesti liikuttaessa venettä liuimme tynkäkaislan sisälle. Shallow busa kiinni ja kaislankoloja ronkkimaan. Montaa heittoa en heittää ehtinyt ennen kuin eka kala päätyy käväseen valokuvassa. Loppukaislikko on kuitenkin tyhjää ja jatkamme matkaa.

Seuraava mesta on tyhjä kuten kaikki muutkin. Kokeilemme syvempää ja matalampaa ja kaikkea mahdollista, mutta evääkään ei missään näy. Muutaman tunnin tyhjää paiskottuamme lähdemme takaisin kotiin. Lämmintä riitti ja kivaahan vesillä aina on, mutta vaikeeta oli kyllä kalastus kaikinpuolin. No ei auta kuin jatkaa harjottelua. Vedenlämmöt 10-13 asteen paikkeilla,.

Kalastuskauden avaus

Jäät lähti pari viikkoa sitten ja työjuttujen takia kauden avaus siirtyi aina toukokuulle saakka. Viime vkl vietettiin poikien kans perinteisesti Kustavissa. Perjantaina Pepe hyppäs mun kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kohti mökkiä. Vene vesille ja auto mökille. Tämän jälkeen lähdettiinkin purkamaan talven aikana kertyneitä kalastuspaineita. Pilvinen keli ja heikohko tuuli nosti odotuksia kalastuksen suhteen. Heti ekana ajelimme aiemmilta vuosilta tuttuun paikkaan. Pienimuotoinen lahti syvän veden lähistöllä vaikutti täydelliseltä paikalta kutua odottaville hauille. Vedenlämmöt kylläkin pyörivät 6-9 asteen välillä, joten osa kaloista oli varmasti jo kutuhommissa.

Taisi olla kolmas heitto kun tunsin pienen tökkäsyn jerkissäni tynkäkaislan sisällä. Pysäytys, toinen tökkäsy ja vastari. Kala tarttuu kiinni ja lähestyy venettä syvyyksistä. Väsyttelen kalan veneen vierelle ja Pepe kasailee sillä aikaa haavin. Kala haaviin ja ihmettelyä. Pituutta ei liikoja ole, mutta kunnon possu on kyseessä. Pituus näytti 90 senttiä ja paino 6,5 kg. Todella lihava hauki pääsee kuvien jälkeen jatkamaan matkaansa. Hetkeä myöhemmin jerkkiäni tökätään taas. ”Traktorin renkaat” jerkin perään vedenpinnalle ja muutama nykäsy myöhemmin tärähtää. Kala kiinni ja taas tullaan syvältä. Hieman edellistä pienempi kala päätyy haaviin. Tämä oli syöny busan kunnolla, joten joudun irrottaan uistimen ja uittamaan sen kidusten välistä ulos. Samalla kun busa sotkeentuu haaviin ja sitä irrotan kippaa myös haavi sen verran, että hauki lipuu takaisin syvyyksiin ilman kuvauksia. Arviolta vajaa femma oli tämä pullukka.

Kun tämä lahti lopulta hiljenee siirrymme seuraavaan paikkaan. Vene rekailee ja paiskomme tynkäkaislaa. Kunnon tälli busteriin, mutta ei tartu. Pari heitto myöhemmin tuleekin komea tärppi hauen iskiessä silleen, että se käy kokonaan pinnassa samalla. Pitkähkö mutta laiha käärmeen näkönen hauki päätyy lopulta kuviin. Selkeästi kutenut kala oli tämä ja ensimmäinen, joka oikeasti jakso vääntää vastaan. Tämän jälkeen enempää tapahtumia ei ole ja päädymme mökille saunoon, grillaan ja uiskenteleen. Henkka ja Reino ei vesillä käynytkään.

Lauantaina herättelen poikia ja vesille pääsemme joskus ysin jälkeen. Aurinkoa ja täysin tuuletonta. Veneitä vesillä näkyy enemmän kuin ikinä näillä reissulla ja välillä tuntui, että joka lahdessa on joku virpomassa. Kaikki ekat paikat on tyhjiä kunnes ajelemme yhteen tuttuun mestaan. Keltamustaksi maalattu ”leppis” busa siiman päähän ja heitto tynkäkaislan reunaan. Arviolta kahden-kolmen kilon hauki käväsee kuvissa. Matka jatkuu tuttuun ”suurhauki” lahteen ja kun tuulikin on herännyt heitämme sinne ankkurin. Ainakin tunnin verran paiskomme Pepen kanssa tyhjää samasta ankkuripaikasta ennen kuin keksin laittaa siiman päähän papukaija-busan. Ehdin Pepelle tuumata, että tällaisella Jaskakin sai reilun seiskan hauen näiltä vesiltä, joten miksi en minäkin. Oisko ollut oka heitto kyseisellä jerkillä kun tunnen siiman päässä tökkäsyn. Pitkähkö pysäytys ja sitten vastari. Hauki tarttuu kiinni ja tulee syvyyksissä veneen vierelle. Kala haaviin ja ihmetteleen. Tän on pakko olla isompi kuin eilinen käy mielessä ja mittauksen sen myös osoittaa. 96cm ja 7.1kg kutematonta pullukkaa pääsee kuvan jälkeen jatkamaan vaellustansa.

Tämän jälkeen tästä tai mistään muustakaan paikasta ei enään kaloja löydy. On aika suunnata lounaalle ja poimia samalla Jarppi kyytiin. Lounaan jälkeen lähdemme lähemmäksi mökkiä. Ekasta paikasta onnistun rokastamaan lahnan, mutta muuten on hiljaista. Lopulta ajelemme perjantain mestalle ja nakkaamme sinne ankkurin. Kovin kauaa ei heitellä ehditä ennen kuin Jarpilla tärähtää paremmin. Kala haaviin, irrotus ja punnitus. Tasan vitosen hauki pääsee kuvien jälkeen jatkamaan matkaansa. Mä onnistun myös tästä paikasta pari kalaa lopulta saamaan pienemmän noin kakkosen kalan päätyessä Jarpille evääksi. Samalla kun kalaa irrottelen, tipautan puhelimeni veteen. Se siitä luurista.

Seuraavasta paikasta Pepekin saa viikonlopun ekan haukensa, mutta muuten on hiljaista. Vesiltä taas mökille grillaileen ja saunomaan. Sunnuntaina käydään Jarpin kans vielä tunnin verran lähivesillä tahkoamassa, mutta mitään kontakteja kaloihin emme saa. Hauska viikonloppu ja kohtuudella kohtuullisen kokoista kalaa käsissä kävi. Reino ja Henkka veti tällä kertaa nollat, mutta aurinkoa pojatkin sai ihan riittämiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kalat oli vielä selvästi kutemattomia. Suurin osa kaloista tuli tynkäkaislan sisältä, mutta suurin selkeesti kauempaa kaislasta. Kovaa tahkoamista ja varovaisia tärppejä. Tästä se kevät lähtee liikkeelle.