Viime aikoina kalastus on ollut hieman aiemmasta poikkeavaa.
5-vuotias poikani innostui kesällä harjoittelemaan heittämistä haspelilla ja
ollaan nyt muutaman kerran käyty merellä pyörähtämässä. Eka reissu kesti 2
heittoa kunnes tuli karmea sade, joka kasteli meidät kokonaan. Toinen reissu
oli hieman pidempi, mutta ilman kaloja jäätiin silloinkin. Toissaviikon
sunnuntaina olimme jälleen vesillä. Pikkumies heitteli haspelilla minijerkkiä
ja onnistui saamaan elämänsä ensimmäisen ahvenen sekä karkuutti hauen veneen
vierestä. Nämä tapahtumat lisäsivät intoa aivan hulluna ja tarhaviikkoina
lasketaan päiviä, että koska olisi taas vkl ja päästään kalastamaan.
Eilen olimme taas hänen kanssaan vesillä. Keli oli
aurinkoinen, mutta länsituuli oli kohtuullisen kova. Ajoimme samalle alueelle,
missä edelliselläkin kerralla olimme. Ankkurin heitimme veteen ja jäimme
keikkumaan tuulen puoleiselle reunalle matalikkoa. Normaalisti poikani
heittelee itse, mutta nyt vene keikkui niin paljon, että jouduin hänen
uistimensa aina heittämään ja hän kelaili sitä polvillaan veneen penkillä. Heti
alkuun saimme yhden pienen hauen. Pian tämän jälkeen alkoikin tapahtumaan.
Heittelin itse jigiä ja aina kun kala iski annoin vavan pojalleni. Onnistuimme
parin tunnin aikana saamaan kaksi 700 gramman molemmin puolin olevaa
ahventa sekä useita pienempiä. Lisäksi karkuutimme todella paljon kaloja
pikkumiehen harjoitellessa kalojen "väsyttelyä"sekä veneeseen nostamista. Huikea
reissu kaikkinensa, jonka kruunasi fileiksi vedetyt ja pannulla paistetut
ahvenet. Vedenlämmöt 16-18 asteessa, joten hiljalleen voisi lähteä haukeakin
yrittämään.
