Kerhokala

Tänään kävin jälleen vesillä. Hiukan harmitti kelien suhteen kun eilen ois ollut kunnon "kalakeli" räntäsateineen, mutta silloin oli muita menoja, joten kalakeikka osui tälle päivälle. Aamulla mittari näytti pakkasta ja kun satamaan ysin aikaan pääsin oli koko vene tietty jäässä. Luoteistuuli lisäsi vielä pakkasen purevuutta, mutta kunnon kamppeilla ei kylmä pääse tulemaan. Hiukan haasteita aamulle meinasi tulla kun kaikki köydet oli tietenkin ihan jäässä ja niiden irrotteluun meni hetki.

Vesi oli erittäin korkealla ja sen huomasi jo satamassa. Laiturille kun meni niin joutui parkkiksella kahlaileen. Alotuspaikaksi valitsin saman kuin parilla edelliselläkin kerralla. Ekan tunnin heitin tyhjää lahden uloimpia kaisloja, joihin tuuli hiukan osui. Tyhjää kun oli joka paikassa, päätin kokeilla matalampaa vettä. Ajelin veneen uloimpien kaislojen taakse ja aloin paiskomaan. Tuuli ei tänne osunut yhtään, mutta en antanut sen häiritä. Eka heitto yhteen kulmaan ilman tapahtumia. Toinen heitto perään samaan taskuun ja vapa taipuu. Haukimamma riehuu pinnassa matalassa vedessä ennen kuin saan houkuteltua sen lähemmäs venettä. Pohjia pitkin tullaan niin kuin suuremmilla hauilla on tapana. Veneen vieressä kun eka kerran kalan näen tajuan sen olevan iso. Paljon pulleampi kuin kahden viikon takainen 8,7. Hetken aikaa väsyttelyä veneen lähellä muutamilla spurteilla höystettynä. Lopulta kala on kypsä poimittavaksi liplockilla kyytiin. Jäätävä mörssäri ja reilusti pidempi mitä vedessä näytti. Puntari tuomitsee painoksi 10,02 ja pituus mukavat 113cm!

JesJesJesJesJesJes.. Unelmieni kala. Tätä on jahdattu jo vuosikaudet ja nyt se sitten tuli. Jälleen kerran olin yksikseni liikenteessä, joten kunnon pönökuvat jäi saamatta. Se ei kuitenkaan himmennä pätkääkään sitä fiilistä mikä kalasta tuli. Pikaisten kuvausyritysten jälkeen päästän mamman jatkamaan matkaansa. Kala lähtee niin vauhdikkaasti, että en ehdi edes vapautuskuvia saada. Pienen puhaltelun jälkeen jatkan paiskomista. Enempää kaloja ei täältä kuitenkaan löydy.

Ajelen lopulta eteenpäin. Tutusta paikasta saan kovan tällin sekä kivat jäljet kumiin. Ei tartu tämä kala ja seuraavakin fisu säikähtää kumin tarttumista kaislaan juuri kun on syöksymässä sen kimppuun. Aika vauhdilla se fisu ainakin tuli ja heinäkosketuksen jälkeen katosi yhtä lujaa. Heittelen vielä useita eri paikkoja, mutta kaloja en enään löydä mistään. Kahden aikaan palaan satamaan. Vesi on jälleen laskenut reippaasti ja aurinkokin paistelee. Tämä lienee yksi syy nihkeähköön syöntiin. Hyvän ja huonon reissun ero voi olla vain yksi heitto. Viime vkl vetäsin nollat ja uhrasin puoli curadoa mereen. Tällä kertaa uhraukset jäi tekemättä ja se yksi heitto muutti reissun täydelliseksi. Vedenlämmöt 6-7,5 astetta. Seuraillaan kelejä ja toivottavasti kausi vielä jatkuu..

21cm McPike näyttää aika pieneltä..

Siinä se on..

Selfie

Ottipeli ja uus namu setti..

Hauen perässä

Eilen aamulla nähtiin Jaskan kanssa satamassa kasin aikoihin. Sääennuste lupasi lähes tuuletonta keliä sekä reippaasti laskevaa vettä. Aamulla kun satamaan saavuttiin oli vesi todella korkealla. Sää ennusteen perusteella odotukset kalojen suhteen oli kohtuullisen maltilliset vaikka viime viikonlopun komeat hauet mielessä polttelikin. Ekaksi paikaksi valittiin sama mistä viikko sitten aloitin. Tällä kertaa meri oli täysin peili joten tuulen puoleisten rantojen paiskominen oli mahdotonta. Kovin kauaa me ei heitellä ehditty ennen kuin Jaska onnistuu saamaan ensimmäisen fisun. Kilonen hauki puraisi tällä kertaa real ealia.

Paiskomme ympäri lahtea jerkkejä ja kumeja vaihdellen mutta mitään elämää ei löydy. Seuraavankin paikan ollessa tyhjä ajelemme "ison kalan" paikalle. Vesi on täällä paljon korkeammalla kuin viimeksi ja normaalisti näkyvät kivet tietysti pinnan alla. Täysin tuuleton on tämäkin paikka, mutta emme anna sen häiritä. Jerkkiä ja kumia mereen, mutta kaloja ei löydy. Tunti paiskotaan tyhjää ennen kuin jatketaan matkaa. Seuraavasta spotista saan yhdellä heitolla 3 tökkäsyä kumiin, mutta ei ollu nälkä tällä kalalla.

Seuraavaa isoa lahtea paiskotaan varmaan seuraava tunti ilman menestystä. Pari tökkäsyä täältäkin mutta siinä kaikki. Tässä vaiheessa tuuli alkaa heräileen ja palaamme vielä "ison kalan" paikalle. Tuuli osuu tällä kertaa täydellisesti, mutta kaloja ei paikalla tunnu kuitenkaan olevan. Aamulla piilossa olleet kivet on tässä vaiheessa tulleet pintaan, joten vesi on laskenut reippaasti. Koska enempää kaloja ei löydy päätämme päivän olevan täysi. Rannassa ollaan jo yhden jälkeen. Vaikeeta oli, ei vaan osaa löytää kaloja tuulettomassa kelissä rajusti laskevassa vedessä. Vedenlämmöt 7-8 astetta. Toivottavasti ensi viikonlopuksi osuisi kalakelejä..

Kalakeli

Eilen kattelin ennusteita tällä päivälle ja matalapaine sekä nouseva vesi saivat innostuksen hauenkalastukseen nousemaan koviin lukemiin. Hieman yritin kavereita vesille saada, mutta eihän siitä mitään tullut. Yksin oli siis lähdettävä, mutta mikäs siinä.

Piia ja skidit nakkas mut satamaan ennen kymmentä ja keli oli juuri ennusteiden mukainen, etelätuulta ja tihkusadetta. Kohtuu kovassa aallokossa pomputtelin busterilla ekalle paikalle. Kun yksin olin liikenteessä päätin käyttää ankkuria joka paikassa. Ankkuri veteen ja paiskomaan. Montaa heittoa en heittää ehtinyt ennen kuin eka pieni hauki käväsee veneessä. Hetki tästä ja kolmosen kala käväsee irrotuksessa. Montaa minuuttia ei ehdi kulua ennen kuin tärppää paremmin. Raskaampi fisu tulee pohjia pitkin veneelle ja pienen väännön jälkeen liplockilla veneeseen. Puntari kertoi painoksi 5,05 kiloa. Jes. Paiskon samaa paikkaa vielä reilun puolituntia ja käytän veneessä kolme kilosta haukea.

Paikka lopulta hiljenee ja siirryn lähistön muille tonteille. Hiljasta pitelee joka paikassa ja päätän ajella hieman kauemmas. Eka spotti on tyhjä. Seuraavaa lahdenpohjaa paiskon varmaan tunnin vaihdellen jerkkejä, mutta hiljasta on. Yks tärppi oli ainoa tapahtuma tässä paikassa. Ajelen seuraavaan kulmaan. Ankkuri taas veteen ja paiskomaan. Puoli tuntia paiskon tyhjää ennen kuin saan varovaisen tärpin jerkkiin. Tässä vaiheessa alkaa satamaan kunnolla ja päätän vaihtaa punamustaan kumiin. Koskaan en näillä kapistuksilla ole vielä kaloja saanut, mutta facebookkia seuraamalla olen nähnyt monen muun niillä isoja kaloja saavan. Hetken heittelyn jälkeen iso hauki täräyttää kiinni. Järkyttävän leveä kylki vaan vilahtaa pinnassa kalan irroten samantien. Intoa ja uskoa tämä kuitenkin saa aikaan.

Taas kuluu varmaan puolituntia kunnes tärähtää. Samaan kumiin iskee isompi kala joka vetelee pohjia pitkin veneelle. Veneen lähellä kun kala nousee pintaan huomaan sen olevan iso. Muutama spurtti ja kala liplockilla veneeseen. Pituus 107 ja paino 8,7. Jes. Huikeen hieno kala. Harmi vaan että ei veneessä ollu kaveria niin ei kunnon "posekuvia" saanut. Kala takaisin kasvamaan ja jatkan paiskomista. Pari varovaista tökkäsyä saan ennen kuin tärähtää uudestaan. Jälleen kerran tullaan pohjia pitkin veneelle ja veneen vieressä muutama spurtti. Kala jälleen liplockilla kyytiin ja punnitukseen. Pituus oli 99 (venyttämällä metri) ja painoa komeat 6,64 kiloa. Jo kolmas yli vitonen samalle reissulle. Tälläista ei mulle ole ennen tapahtunutkaan.

Sormet aukeaa aika ikävästi uistimen irrotuksessa ja päivän ollessa jo aika pitkällä päätän tämän riittävän mulle tällä kertaa. Laitan romuja kasaan ja lähden ajeleen kohti satamaa. Satamassa olen 1530 ja Piia lapsien kanssa käy mut sieltä poimimassa. Märkää oli sekä tuulista, mutta kerrankin kunnon haukikeli. Sitkeys palkittiin. Tunti tyhjää heittämistä samassa paikassa ennen kuin saan siitä 2 isoa kalaa. Pitää malttaa tulevaisuudessa kokeilla samaa taktiikka. Vedenlämmöt 8-9 asteessa. Vielä on kautta jäljellä!

Femma kasvamaan

8,7/107. Eka kumihauki

107/8,7 kasvamaan

99/6,64 ja veriset sormet