Kuhan jigausta vol 2

Eilen kävin yksikseni heittämässä muutaman tunnin keikan lähivesille kuhan perässä. Jo aamulla ikkunasta katsellessa alkoi mietityttämään koko reissun idea. Mutta koska kevät on jo pitkällä ja edessä olevien asioiden takia kalastelu voi kesäkuussa olla vähissä, oli vesille kuitenkin lähdettävä. Syy ikävään keliin oli tällä kertaa tuuli, tai pitäiskö sanoa pikemminkin myrsky. Ilmatieteen laitos näytti tuulen voimakkuuden olevan puuskissa 14 m/s ja sen kyllä huomasi. Ekaan paikkaan kun ankkurin veteen löin tuntu jopa vaikealta pysyä veneessä aaltojen keikuttaessa sitä.

Tunnin verran varmaan jigiä paikassa paiskoin ennen kuin kyllästyin keikkumiseen sekä siihen, että jigiin ei mitään tuntumaa saanut. Ongelmaksi muodostui pois lähtiessä ankkurin nostaminen. Se oli jäänyt kiinni jonnekkin kivenkoloon ja tuulen painaessa rajusti en sitä sieltä irti saanut. Jossain välissä kävi jopa mielessä puukolla köyden katkaisu, mutta päätin vielä kokeilla veneellä vetää sitä erisuuntaan. 5 minuutin hinkkaamisen jälkeen veneen perä oli oikeeseen suuntaan ja ankkuri irtos.

Seuraavassa paikassa joku kala kävi viemässä puoli jigiä, mutta enempää kontakteja ei tullut. Lopulta ajelin kohtuullisen suojaseen paikkaan saaren suojaan, mutta kova virtaus tässäkin paikassa oli. Jigipäässä sai olla hiukan normaalia enemmän painoa vaikka vettä ei kauheena ollutkaan. Pari tärppiä onnistuin kyseisestä mestasta saamaan, mutta MP reissu tästä kuitenkin tuli. Tuulet oli ilmeisesti sekottaneet vesiä aika paljon, koska alimmillaan vedenlämmöt oli laskeneet 6 asteeseen. Kuitenkin 12 asteistakin vettä vielä löytyi. Ens perjantaina firman kuhakisaan, jos ei ihmeitä tapahdu..

Haukea ja ahventa

Säänarvaajat luppaili kalakeliä tälle päivälle, niin pakkohan se oli kalalle lähteä. Jaskan kans sovittiin näkevämme satamassa kasilta ja siellähän me molemmat oltiin jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Taivas oli pilvessä aamulla, mutta kovasti lupailtu matalapaine ja sade loisti poissaolollaan.. Vielä kun vesi oli hemmetisti alhaalla tiesi tästä päivästä tulevan kaikkea muuta kuin helppo. No uskoa täynnä me kuitenkin lyötiin busterissa lämä tiskiin ja painettiin kohti ekaa spottia. Pitkällisen paiskomisen jälkeen todettiin kyseinen lahti tyhjäksi ja jatkettiin matkaa.

Pari paikkaa nakattiin välillä ennen kuin ajeltiin paikkaan mistä olin ihan varma meidän saavan kaloja. Vesi oli kuitenkin tässä spotissa kohtuullisen sameaa sekä järkyttävän lämmintä (15,8). Tunti jos toinenkin aluetta haravoitiin, mutta muutamaa tärppiä kummempaa ei sieltä tullut.

Tässä vaiheessa päivää alkoi hiukan epäilyttämään koko hauenpyynti auringon alkaessa helottaan täysillä. Jaskalla oli jigistaga mukana ja rasiallinen jigejä, joten päätimme kokeilla yhtä uutta paikkaa, mitä olin muutamia kertoja ohimennen miettinyt. Ankkuri veteen ja jigiä perään. Vai meniköhän se toisinpäin. No joka tapauksessa Jaska sai ekalla heitolla yli puolikilosen raitapaidan, joten päätimme jäädä siihen. Ei tuo jerkkistaga sekä 0,36 powerpro välttämättä paras setti jigailussa ole, mutta menettelee. Ekan ahvenen jälkeen Jaska nosti muutaman lisää mun saadessa vain pari haukea. Lopulta mäki löysin värin mihin ahvenet napsu hiukan paremmin, joten mikäpäs se oli onkiessa. Jossain vaiheessa paikka hiljeni ja me siirryttiin eteenpäin.

Loppupaikat oli yhtä haukea lukuunottamatta tyhjiä, joten sen enempää emme kaloja saaneet. Haukeakin toki vielä paiskottiin jerkeillä ja spinnereillä, mutta kalat tais olla siirtyneet jo muualle. Päivän saldoksi tuli 5 haukea (ahvenen pyynnin ohessa jigeillä) ja pussillinen ahvenia. Muutama ahven lähti Jaskalle paistikaloiksi ja loput pääsi kasvamaan. Ei menny ihan niin kuin elokuvissa tämä hauenkalastelu kevät. En ensimmäistä jerkkihaukee ole vielä saanut vaikka pari kertaa olen vesillä ollutkin. Vedenlämmöt huiteli jo 12-16 asteessa, joten voi olla että jigailuun pitää siirtyä seuraavaksi.

Kuhan jigausta vol 1

Aamusella jälleen kasin aikoihin satamassa nähtiin Jaskan kanssa ja tällä kertaa mukaan vesille lähti myös Hannu. Koska hauet molski torstaina kaislikossa lähdimme tänään tavottelemaan kuhia. Kuhien olinpaikoista vaan tähän vuoden aikaan ei ollut mitään hajuakaan, mutta aina kannattaa yrittää. Aamulla merellä oli järjetön sumu ja näkyvyys oli ihan nollissa. Ensimmäiseksi paiskottiin syvempiä penkanreunoja joissa jotain elämää pikkukalojen toimesta oli. Tyhjää saimme kuitenkin paiskoa ensimmäiset tunnit ennen kuin ajelin spoteille mistä yleensä myöhemmin keväällä on kuhia löytynyt.

Jaska sai ensimmäisen kuhan ja mä seuraavan, Hannu puolestaan nosti veneeseen ahvenen. Nopeasti nousi veneeseen muutama kala ennen kuin tuuli kääntyi yllättäen etelästä länteen. Tämän jälkeen paikka hiljeni täysin. Ajelimme seuraavalle spotille ja sieltä verkkohelvetin keskeltä onnistuimme jälleen nosteleen muutamia kaloja. Päivän saldoksi mulle ja Jaskalle kolme kuhaa sekä Hannulle 1. Pojat sai vielä pari ahventa mieheen. Suurin osa kuhista oli alamittaisia päästen kasvamaan, mutta 3 noin nelikymppistäkin mukaan mahtui. Alkaa pikkuhiljaa vedet olemaan lämpimämpiä ja kuhatkin tavoitettavissa. Seuraavaksi jälleen haukien perään jos vaan kelit on kohdillaan. Vedenlämmöt 9-12 asteessa.

Ensimmäinen fisu..

Haukikauden avaus

Jos oli tähdet kohdillaan viime viikonloppuna niin tästä päivästä ei voi samaa sanoa. Aamulla nähtiin Jaskan kans satamassa puol kasilta ja vesillä oltiin tankkailujen ja pukemisten jälkeen ennen kasia. Satamassa vesi oli todellista kuravelliä kuten ekassa ja tokassakin spotissa. Tunnin verran varmaan kuravelliä paiskottiin ennen kuin sain siitä tarpeeksi ja käänsin busterin keulan kohti etelää. Matkalla käytiin kopaseen uusia mielenkiintoisiakin paikkoja kunnes päädyttiin erääseen tuttuun lahteen. Siellä vesi oli kirkkaahkoa, mutta kaloja ei vaan näkynyt. Tai oikeastaan näkyi, muttei syöntipuuhissa. Kaislikoissa loisku ku haukimammat oli alottelemassa kutupuuhia.

Ajelimme vieläkin ulommas kylmemmän veden toivossa ja 5 asteistakin vettä löydettiin. Yhtä rokastettua lahnaa enempää ei kuitenkaan saalista tullut. Päivän ollessa jo pitkällä ajeltiin yhteen pohjukkaan ja rekailtiin tynkäkaislaan. Jerkkiäni tavoitteli hauki siihen kuitenkaan tarttumatta. Jaska nakkas spinnerillä paikkoheiton ja nosti veneeseen parin kilon fisun. Pallit pois padasta ja vuoden eka jädda Jaskalle.

Loppupäivä paiskottiinkin sitten tyhjää. Vielä kun keväällä huollossa käytetty moottori alko käyttäytyyn oudosti syöden hulluna bensaa sekä käyden epätasaisesti päätimme lähteä kotiin. Nälkäisen koneen takia jouduimme kuites matkalta reippaileen tankillisen bensaa varalle, jotta emme matkalle jäisi. Pitänee huoltopäällikön kans tsekkaa tulpat yms. Ja jos ei kone tokene pitänee se roudaa takas hoitoon. Kelin puolesta ois luullu olevan hyväkin haukikeli sään vaihdellessa aurinkoisesta vesisateeseen sekä tyvenestä tuuliseen. Toki vesi oli reilusti alhaalla, joten silläkin voi vaikutusta haukiin olla. Seuraavaks vois käydä kuhaa kokeilemassa ennen kuin lähtee taas hauen jallitukseen. Veden lämmöt vaihteli viidestä kymmeneen.

Jaskan vuoden ensimmäinen

Tähdet kohdillaan kauden avauksessa

Kevään kalakausi alkoi tällä kertaa firman kalakerhon kalareissulla Iniön suuntaan. Näsiksen ja Jarpin kanssa matkaan startattiin perjantaina iltasella suunnitelmissa nakella taimenta kokonainen viikonloppu. Suunniteltu lautta missattiin, joten pääsy paikoille meni todella myöhäseen. Vasta kasin aikoihin saatiin vene vesille, mutta koska pitkän talven aiheuttamat traumat piti päästä mahdollisimman pian poistamaan, kävimme nakkaamassa parin tunnin setin läheisille vesille. Keli oli kohtuullinen ja tuulikaan ei liian kova. Näsis lupas toimia venekuskina koko viikonlopun ajan ja sehän sopi mulle paremmin kuin hyvin. Turistina omassa veneessä, keskittyminen täysin paiskomisessa, parhautta.

Ekaan spottiin kun päästiin saimme todeta veden olevan yllättävän sameaa. Aikamme muutamaa lahtea kolusimme, mutta ainoa tapahtuma oli mun heittojumissa vapauttama puikko. Kymmenen jälkeen suunnattiin mökille saunomaan ja grillaileen. Ilta meni kalajuttuja vaihdellessa sekä tilanneraporttia mereltä kuullessa. Pojat oli jo päivän vesillä tahkonneet ilman kalahavaintoja taimenista.

Lauantaina aamulla herätyskello Näsis huuteli jo kuuelta meitä ylös. Pannu tai kaks siinä kahvia meni ennen kuin vesille päästiin. Ennen kasia kuites vesillä jo oltiin ja suunnaksi otettiin läheinen salmi sekä sen jälkeen viime vuoden kalapaikka. Salmessa oli kyllä kivoja virtauksia, mutta ei sieltä kaloja löytynyt. Viime vuoden mestalle oli eksynyt joukko siian onkijoita, joten sen paikan tarkka tahkoaminen jäi välistä. Lähistöllä oli kuites viime vuodelta tuttu lahdukka, jonne seuraavaksi ajeltiin. Vuoden ensimmäisen kalan onnistuin sieltä saamaan kilosen hauen upotettua hampaansa vieheeseeni. Samaisen lahden niemenkärjessä tulikin sitten jo ensimmäinen taimenkontakti. Jarpin kevennettyä puraisi pieni taimen loiskauttaen itsensä samantien irti.

Ensimmäisen kontaktin jälkeen lähdettiinkin etsimään hiukan saman tyylisiä spotteja. Erään ison saaren ranta kaikkine kärkineen rekailtiin läpi ilman tapahtumia. Jossain vaiheessa päädyttiin erääseen niemenkärkeen ja johan tapahtui. Jarpin vapa taipui kunnolla ja vääntö alkoi. Kiireellä kaiveltiin haavi esille ja pian tämän jälkeen veneessä köllötteli komea 63 senttinen 2,3 kilonen täpläsärki. Jarpin elämän ensimmäinen kyseisen laatuinen kala oli tosi. Samantien ajeltiinkin rantaan perkaileen kalaa sekä syömään aamupalaa. Tietty kävin rannalta paiskomassa kyseistä spottia lisäkalojen toivossa, mutta mitään tapahtumia ei ollut.

Matka jatkui ja maisemat vaihtui. Useita hienoja spotteja paiskottiin ennen lounastaukoa. Kaloja näistä ei kuitenkaan löytynyt. Lounaan jälkeen jatkettiin matkaa ja jossain vaiheessa päädyttiin erääseen hienoon saarten väliin. Tuuli oli puskenut kyseiseen paikkaan lämmintä pintavettä veden ollessa siellä huomattavasti ympäröivää aluetta lämpimämpää. Vene rekaili kaikessa rauhassa lähestyen saaren päätyä. Nakkasin uistimeni todella matalaan rantaveteen ja sitten se tapahtui. Hetki mitä olin oottanu varmaan 7 pitkää ja kivistä vuotta. KALA! Ja iso sellainen. Tanttu otti pari spurttia ja kierteli veneen ympärillä väsähtäen lopulta ja kellahtaen kyljelleen. Näsis poimi kalan haaviin ja voi sitä riemun määrää. Märkä päiväuneni oli toteutunut. Tuuli paino veneen sopivasti rantaan, joten ei muutakun hetkeksi nautiskelemaan sekä posettaan kalan kanssa. 68cm ja 3,4kg kaunista pilkkukylkee käsissä oli helppo hymyillä.

Tämän huikeen hienon hetken jälkeen jatkoimme paiskomista vastaavan tyylisissä paikoissa. Erään lahden, minne tuuli oli myös painanu lämmintä pintavettä kävimme kopasemassa, mutta ainoa kala siellä oli Jarpin saama hauki. Päivän lähestyessä loppuaan päätimme vielä kopassa paikan mistä Jarpin kala tuli. Montaa heittoa en heittää ehtinyt ennen kuin tunsin pari tökkäsyä siimassa ja näin isot pyörteet pinnassa. Ei maistunu tälle kalalle vieheet vaikka lukuisia paikkoheittoja paikkaan tahkottiinkin. Vesiltä oltiin poissa seitsemän aikaan, joten täysi päivä siellä tuli keikuttua. Ilta grillailtiin, saunottiin sekä vaihdeltiin kalajuttuja. Muut eivät olleet taimenia nähneetkään, mutta siikoja oli porukka kohtuullisesti saanut.

Sunnuntaina aamu venähti pidempään ja vesillä oltiin varmaan vasta ysiltä. Päivän tavotteena oli Näsikselle taimen. Jo aamulla kävi selväksi, että tästä päivästä ei riemujuhlaa tule. Tuuli oli aivan liian kova järjelliseen kalastukseen. Kuskin kalastus tulisi olemaan erittäin haastavaa jatkuvan veneen ohjailun takia. Lisäksi tuuli esti tehokkaasti pääsyn ulommille paikoille. Vesi lensi ajaessa ja kohtuu märkää veneessä oli. Lauantain ottipaikat käytiin kokeilemassa ekana, mutta hiljasta oli siellä. Jossain vaiheessa saavuimme erään saaren reunaan. Rekailtiin pienen luodon ja saaren välistä tuulessa keikkuen. Näsis yritti pitää venettä pois kiviltä ja me Jarpin kans paiskottiin. Jarpin lusikkaa seurasi pieni taimen veneen vierelle asti ja hetkeä myöhemmin jysähti kunnolla. Armottoman väännön jälkeen heilautin haavia ja Jarppi oli saanut identtisen kalan lauantaiseen kalaansa verrattuna. Samat mitat 2,3 kiloa ja 63cm. Tuuletukset veneessä ja rannalle fiilisteleen.

Rannassa tietty muutama posekuva vielä ja grillaustauko. Evästä naamariin kaikessa rauhassa ennen kalastuksen jatkamista. Syömisen jälkeen rekattiin sama paikka vielä uusiksi, mutta kaloja sieltä ei enempää löytynyt. Kun kaloja emme löytäneet seuraavastakaan spotista ja tuuli esti järkevän kalastuksen sekä pääsyn oikeille paikoille, päätimme ajella takaisin rantaan. Veneen nostimme kyytiin ja romut pakattiin autoon. Mökillä kävimme vielä hakemassa loput tavarat ennen lauttajonoon siirtymistä. Koska lautalla oltiin liian aikasin ja aikaa oli reilusti ennen lautan saapumista päätimme alkaa jigaileen. Jarppi kaivo jigit esille ja pian kaikki kolme oltiin tikut kädessä lauttarantaa piiskaamassa. Muutama ahventärppi sieltä tulikin, mutta vuoden eka raitapaita antaa vielä odottaa itseään. Loppumatka meni hyvin ja käytiin Jarpin kans puottaan jo vene satamaan valmiiksi seuraavia seikkailuja odottelemaan.

Huikea reissu. 2 yli kahden kilon kalaa ja yks yli 3 kilonen. Ei kai tällasta kukaan osannu es kuvitella. Yks kaveri porukasta oli sunnuntaina saanut yhden kalan meidän lisäksi, mutta muut ei taimenia saaneet. Olimme siis oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kerrankin. Tästä on hyvä jatkaa kalakautta. Seuraavaksi haukien perään ennen siirtymistä kuhanjigailuun. Kiitos Näsikselle venekuskina toimimisesta, turistin elämä oli ihanaa. Vedenlämmöt oli 2-6 astetta.

Jarppi ja 2,3 kiloa/63 cm.

Mä ja 3,4 kiloa/68cm

Jarppi ja toinen 63cm/2,3 kilonen