Vuoden eka hauki

Lauantaina kävin jälleen vesillä. Aamulla kiekon jälkeen ennen kymppiä satamassa ja suunnaksi tutut paikat. Kun liikkelle lähdin sateli taivaalta vettä ja kylmä pohjoistuuli teki kelistä kohtuullisen viileän. Ajoin suoraan paikkaan, missä edellisellä reissulla kontakteja kaloihin sain, mutta tällä kertaa siellä oli hiljaista. Pari tuntia paiskoin kumeilla ja jerkeillä sekä syvempää että matalampaa vettä, mutta kaisloja kummempaa ei veneeseen noussut. Kun eka mesta oli tyhjä ajelin seuraavaan.

Kovin kauaa en tässä paikassa ehtinyt kalastella ennen kuin aurinko tuli esiin. Tämä taas ilmeisesti aktivoi yhtä kilosta haukea sen verran, että se päätti puraista mustakeltaista busaani. Vuoden eka kala käväsi veneessä ja kalastelu jatkui. Muita tapahtumia ei kuitenkaan tästä lahdesta tullut, joten siirryin seuraavaan paikkaan. Seuraavassa paikassa jerkkini lensi tyveneen matalaan rantaan ja jäi sinne kiinni. Kun vedin veneen paikalle häipy +4 kilon hauki veneen edestä hiljalleen kauemmaksi. Hetken yritin vielä tätä haukea tavoitella siinä kuitenkaan onnistumatta.

Tämän jälkeen rekailin saaren reunaa ja paiskoin sekä rantaan, että läheiselle karikolle. Karikon suunnasta kirkkaassa vedessä katselin kalan seuraavan kumiani. Hiukan oudolta kala haueksi näytti ja veneen vierelle tultua tajusin sen olevan +1 kilonen kuha. Kun kumin nostin veneeseen häipy kuha sinne mistä oli tullutkin. Tämän jälkeen samalla karikolla vielä yksi hauki seuraili kumiani siitä kuitenkaan enempää kiinnostumatta. Seuraavassakin mestassa kilonen luigi seuras ihan nenä kiinni kumissa veneen vierelle kuitenkaan edes yrittämättä puraista sitä. Kun tuuli painoi liian kovaa tässä paikassa ja ankkuri ei tuntunut pitävän, ajoin vielä päivän aloituspaikkaan. Tässä vaiheessa taivaalta tulikin sekä räntää että rakeita. Kun paikka oli edelleen tyhjä ajelin takaisin satamaan rakeiden moukaroidessa poskiani. Kyllä on vaikeaa kalastuksellisesti tänä keväänä. Kolme reissua ja vain yksi kala veneeseen. Ei kuitenkaan anneta sen haitata vaan nautitaan kalareissuista toimivan moottorin kanssa. Vedenlämmöt 2-3 asteessa.

Toiset nollat putkeen

Pääsiäinen jatkui edelleen ja kun mahdollisuus aamukalalle oli, ei kauaa tarvinut asiaa miettiä. Kasin jälkeen kohti satamaa mittarin näyttäessä edelleen -5. Kylmä yö tarkoitti taas jäänmurtohommia satamassa, mutta en antanut sen häiritä. Ekat pari sataa metriä jään murtamista ja seuraava kilometri jäälauttojen väistelyä. Hieman tässä vaiheessa mietitytti mikä on tilanne lahdessa, minne olin matkalla, mutta perille päästyä sain todeta lahden olevan täysin jäätön. Melkeen tuulettomassa kelissä annoin veneen liukua kaislan ulkoreunassa ja paiskoin sitä. Kun ekaan tuntiin ei näistä mestoista mitään tapahtumia tullut ajoin hiukan eri paikkaan ja nakkasin ankkurin.

Kovin kauaa en tuttua "monttua" ehtinyt paiskoa kun arviolta kolmosen hauki seuraili junnu pigiä veneen vierelle kopauttaen sitä kevyesti ja kadoten samantien syvyyksiin. Samasta ankkurista jatkoin paiskomista hiukan sektoria muuttaen. Shallow busaa uittelin pinnan tuntumassa kunnes sivusta ilmestyi metrinen luigi täräyttäen busaani. Vastari oli tietysti täysin ruosteessa ja traktorin renkaat pintaan jättäen hauki katosi samaan suuntaan mistä se tulikin.

Jonkin aikaa tästä laitoin nelipalakumin siimaan ja uittelin sitä tynkäkaislan päällä. Muutaman metrin päässä veneestä +5 hauki täräytti kunnolla kumiin siiman heilahtaessa hetkessä metrin sivulle. Sama ruosteinen vastari aiheutti tämänkin kalan välittömän vapautumisen, joten nollilla mentiin. Tunnin paiskoin vielä tämän jälkeen lahtea, mutta enempää tapahtumia ei enään tullut ellei sellaiseksi lasketa jälleen yhden kumin menetystä. Komea oli keli ja muutama tapahtuma sentään tuli. Puolen päivän jälkeen pitikin lähteä jo kotiin lapsia hoitamaan, joten kovin pitkä ei tämä reissu ollut. Vedenlämmöt 0,6-2,1 asteessa.

Veneilykauden avaus

Perjantaina aamusella kävin tiputtamassa veneen satamaan ja eilen oli vuorossa kauden aloitus. Yksikseen lähdin liikenteeseen aamupäivällä ennen yhtätoista. Yön pakkanen oli jäädyttänyt sataman ja jäitä sai hieman särkeä, jotta liikenteeseen pääsi. Kylmän yön takia en kiirettä vesille menon kanssa edes pitänyt. Kun kamat oli veneessä ja kaikki romut paikoillaan lähdin ajeleen. Aurinko paisteli vielä tässä vaiheessa päivää ja matka ekoille mestoille meni kivasti. Jäät oli tuhonneet kaislikot totaalisesti, joten tutun lahden perinteisten ottipaikkojen löytämisen kanssa oli hieman haasteita. Annoin aluksi tuulen painaa venettä ja paiskoin jerkkiä ja kumia tynkäkaislan aukkoihin. Ei mitään, ei missään. Kun rekailuvauhti tuntui olevan liian lujaa heitin ankkurin ja kalastin paikkoja tarkemmin.

Eka lahti oli kuitenkin tyhjä tai sitten kalastaja ei vaan osannut löytää kaloja. Seuraavaksi ajoin toiseen mestaan missä tunnin verran paiskoin tuttua paikkaa, mutta nälkäisiä kaloja ei täälläkään ollut. Tässä vaiheessa iskikin sitten lumisade. Välillä lunta tuli vähäsen ja välillä hiukan enemmän. Seuraavasta mestasta kun olin lähdössä jatkamaan matkaa, iski kunnon myräkkä. Näkyvyys tipahti kerralla todella heikoksi, joten katsoin parhaimmaksi ajaa lähdeisen saaren tuulelta suojaiseen rantaan odottelemaan sateen heikkenemistä. Kun lumipyry vihdoin heikkeni ajoin viimeiseen mestaan. Ainoa tapahtuma tässä paikassa oli menetettty kumi. Sinne se jäi tynkäkaislojen juuriin ja kun veneellä ei lähelle päässyt, oli vaan vedettävä siimat poikki.

Vaihtelevassa kelissä alkoi tämä kalavuosi. Tyyntä, tuulta, aurinkoa ja lunta. Vedenlämmöt jokapaikassa alle 3 asteessa ja ilmanlämmötkin nollissa. Tästä se lähtee ja kun nollat tuli heitettyä heti kauden avaukseen, on tästä helppo lähteä parantamaan. Reilut 5 tuntia vesillä tuli keikuttua ja sormien jäädyttyä piti lähteä himaan lämmittään saunaa.