Nollat taulussa

Viime lauantaina lähdettiin Henkan ja Jarpin kans heittään vuoden viimeinen kalareissu, ainakin mun veneellä. Itsenäisyyspäivänä meidän piti mennä, mutta yli 20m/s tuuli sai sen reissun peruttua. Aamulla satamassa nähtiin puol 11 ja siitä suunnaksi tutut mestat. Vesi oli kauheeta kuraa pitkälle ulos satamasta, mutta onneksi kalapaikoilla kuitenkin kohtuullisen kirkasta.

Aloitimme paiskomisen paikasta mistä aiemmin kympin sain, mutta tyhjää oli. Kun eka paikka oli tyhjä siirryttiin toiseen josta kolmanteen jne. Yks mahdollinen tärppi jostakin tuli, mutta muuten ei mitään. Ei evääkään näkynyt vaikka useita tunteja ja useita paikkoja tahkottiin. Nettiä seuraamalla sai huomata monilla muillakin olleen vaikeeta. Lieneekö kalatkin olleet ihmeissään pumppaavan veden kanssa. Vedenlämmöt vaihteli 2-5 asteen välillä. Vieläkin vesille olisi päässyt, mutta päätin veneen käydä sunnuntaina nostamassa ja hinaamassa talvehtimaan. Siellä se nyt odottelee kevättä. Pitänee miettiä jos tässä vielä jonkun rantakeikan heittäisi tai sitten vaan siirtyisi kaluston huoltoon ja odottelemaan kevätaurinkoa.

Kerhokala

Tänään kävin jälleen vesillä. Hiukan harmitti kelien suhteen kun eilen ois ollut kunnon "kalakeli" räntäsateineen, mutta silloin oli muita menoja, joten kalakeikka osui tälle päivälle. Aamulla mittari näytti pakkasta ja kun satamaan ysin aikaan pääsin oli koko vene tietty jäässä. Luoteistuuli lisäsi vielä pakkasen purevuutta, mutta kunnon kamppeilla ei kylmä pääse tulemaan. Hiukan haasteita aamulle meinasi tulla kun kaikki köydet oli tietenkin ihan jäässä ja niiden irrotteluun meni hetki.

Vesi oli erittäin korkealla ja sen huomasi jo satamassa. Laiturille kun meni niin joutui parkkiksella kahlaileen. Alotuspaikaksi valitsin saman kuin parilla edelliselläkin kerralla. Ekan tunnin heitin tyhjää lahden uloimpia kaisloja, joihin tuuli hiukan osui. Tyhjää kun oli joka paikassa, päätin kokeilla matalampaa vettä. Ajelin veneen uloimpien kaislojen taakse ja aloin paiskomaan. Tuuli ei tänne osunut yhtään, mutta en antanut sen häiritä. Eka heitto yhteen kulmaan ilman tapahtumia. Toinen heitto perään samaan taskuun ja vapa taipuu. Haukimamma riehuu pinnassa matalassa vedessä ennen kuin saan houkuteltua sen lähemmäs venettä. Pohjia pitkin tullaan niin kuin suuremmilla hauilla on tapana. Veneen vieressä kun eka kerran kalan näen tajuan sen olevan iso. Paljon pulleampi kuin kahden viikon takainen 8,7. Hetken aikaa väsyttelyä veneen lähellä muutamilla spurteilla höystettynä. Lopulta kala on kypsä poimittavaksi liplockilla kyytiin. Jäätävä mörssäri ja reilusti pidempi mitä vedessä näytti. Puntari tuomitsee painoksi 10,02 ja pituus mukavat 113cm!

JesJesJesJesJesJes.. Unelmieni kala. Tätä on jahdattu jo vuosikaudet ja nyt se sitten tuli. Jälleen kerran olin yksikseni liikenteessä, joten kunnon pönökuvat jäi saamatta. Se ei kuitenkaan himmennä pätkääkään sitä fiilistä mikä kalasta tuli. Pikaisten kuvausyritysten jälkeen päästän mamman jatkamaan matkaansa. Kala lähtee niin vauhdikkaasti, että en ehdi edes vapautuskuvia saada. Pienen puhaltelun jälkeen jatkan paiskomista. Enempää kaloja ei täältä kuitenkaan löydy.

Ajelen lopulta eteenpäin. Tutusta paikasta saan kovan tällin sekä kivat jäljet kumiin. Ei tartu tämä kala ja seuraavakin fisu säikähtää kumin tarttumista kaislaan juuri kun on syöksymässä sen kimppuun. Aika vauhdilla se fisu ainakin tuli ja heinäkosketuksen jälkeen katosi yhtä lujaa. Heittelen vielä useita eri paikkoja, mutta kaloja en enään löydä mistään. Kahden aikaan palaan satamaan. Vesi on jälleen laskenut reippaasti ja aurinkokin paistelee. Tämä lienee yksi syy nihkeähköön syöntiin. Hyvän ja huonon reissun ero voi olla vain yksi heitto. Viime vkl vetäsin nollat ja uhrasin puoli curadoa mereen. Tällä kertaa uhraukset jäi tekemättä ja se yksi heitto muutti reissun täydelliseksi. Vedenlämmöt 6-7,5 astetta. Seuraillaan kelejä ja toivottavasti kausi vielä jatkuu..

21cm McPike näyttää aika pieneltä..

Siinä se on..

Selfie

Ottipeli ja uus namu setti..

Hauen perässä

Eilen aamulla nähtiin Jaskan kanssa satamassa kasin aikoihin. Sääennuste lupasi lähes tuuletonta keliä sekä reippaasti laskevaa vettä. Aamulla kun satamaan saavuttiin oli vesi todella korkealla. Sää ennusteen perusteella odotukset kalojen suhteen oli kohtuullisen maltilliset vaikka viime viikonlopun komeat hauet mielessä polttelikin. Ekaksi paikaksi valittiin sama mistä viikko sitten aloitin. Tällä kertaa meri oli täysin peili joten tuulen puoleisten rantojen paiskominen oli mahdotonta. Kovin kauaa me ei heitellä ehditty ennen kuin Jaska onnistuu saamaan ensimmäisen fisun. Kilonen hauki puraisi tällä kertaa real ealia.

Paiskomme ympäri lahtea jerkkejä ja kumeja vaihdellen mutta mitään elämää ei löydy. Seuraavankin paikan ollessa tyhjä ajelemme "ison kalan" paikalle. Vesi on täällä paljon korkeammalla kuin viimeksi ja normaalisti näkyvät kivet tietysti pinnan alla. Täysin tuuleton on tämäkin paikka, mutta emme anna sen häiritä. Jerkkiä ja kumia mereen, mutta kaloja ei löydy. Tunti paiskotaan tyhjää ennen kuin jatketaan matkaa. Seuraavasta spotista saan yhdellä heitolla 3 tökkäsyä kumiin, mutta ei ollu nälkä tällä kalalla.

Seuraavaa isoa lahtea paiskotaan varmaan seuraava tunti ilman menestystä. Pari tökkäsyä täältäkin mutta siinä kaikki. Tässä vaiheessa tuuli alkaa heräileen ja palaamme vielä "ison kalan" paikalle. Tuuli osuu tällä kertaa täydellisesti, mutta kaloja ei paikalla tunnu kuitenkaan olevan. Aamulla piilossa olleet kivet on tässä vaiheessa tulleet pintaan, joten vesi on laskenut reippaasti. Koska enempää kaloja ei löydy päätämme päivän olevan täysi. Rannassa ollaan jo yhden jälkeen. Vaikeeta oli, ei vaan osaa löytää kaloja tuulettomassa kelissä rajusti laskevassa vedessä. Vedenlämmöt 7-8 astetta. Toivottavasti ensi viikonlopuksi osuisi kalakelejä..

Kalakeli

Eilen kattelin ennusteita tällä päivälle ja matalapaine sekä nouseva vesi saivat innostuksen hauenkalastukseen nousemaan koviin lukemiin. Hieman yritin kavereita vesille saada, mutta eihän siitä mitään tullut. Yksin oli siis lähdettävä, mutta mikäs siinä.

Piia ja skidit nakkas mut satamaan ennen kymmentä ja keli oli juuri ennusteiden mukainen, etelätuulta ja tihkusadetta. Kohtuu kovassa aallokossa pomputtelin busterilla ekalle paikalle. Kun yksin olin liikenteessä päätin käyttää ankkuria joka paikassa. Ankkuri veteen ja paiskomaan. Montaa heittoa en heittää ehtinyt ennen kuin eka pieni hauki käväsee veneessä. Hetki tästä ja kolmosen kala käväsee irrotuksessa. Montaa minuuttia ei ehdi kulua ennen kuin tärppää paremmin. Raskaampi fisu tulee pohjia pitkin veneelle ja pienen väännön jälkeen liplockilla veneeseen. Puntari kertoi painoksi 5,05 kiloa. Jes. Paiskon samaa paikkaa vielä reilun puolituntia ja käytän veneessä kolme kilosta haukea.

Paikka lopulta hiljenee ja siirryn lähistön muille tonteille. Hiljasta pitelee joka paikassa ja päätän ajella hieman kauemmas. Eka spotti on tyhjä. Seuraavaa lahdenpohjaa paiskon varmaan tunnin vaihdellen jerkkejä, mutta hiljasta on. Yks tärppi oli ainoa tapahtuma tässä paikassa. Ajelen seuraavaan kulmaan. Ankkuri taas veteen ja paiskomaan. Puoli tuntia paiskon tyhjää ennen kuin saan varovaisen tärpin jerkkiin. Tässä vaiheessa alkaa satamaan kunnolla ja päätän vaihtaa punamustaan kumiin. Koskaan en näillä kapistuksilla ole vielä kaloja saanut, mutta facebookkia seuraamalla olen nähnyt monen muun niillä isoja kaloja saavan. Hetken heittelyn jälkeen iso hauki täräyttää kiinni. Järkyttävän leveä kylki vaan vilahtaa pinnassa kalan irroten samantien. Intoa ja uskoa tämä kuitenkin saa aikaan.

Taas kuluu varmaan puolituntia kunnes tärähtää. Samaan kumiin iskee isompi kala joka vetelee pohjia pitkin veneelle. Veneen lähellä kun kala nousee pintaan huomaan sen olevan iso. Muutama spurtti ja kala liplockilla veneeseen. Pituus 107 ja paino 8,7. Jes. Huikeen hieno kala. Harmi vaan että ei veneessä ollu kaveria niin ei kunnon "posekuvia" saanut. Kala takaisin kasvamaan ja jatkan paiskomista. Pari varovaista tökkäsyä saan ennen kuin tärähtää uudestaan. Jälleen kerran tullaan pohjia pitkin veneelle ja veneen vieressä muutama spurtti. Kala jälleen liplockilla kyytiin ja punnitukseen. Pituus oli 99 (venyttämällä metri) ja painoa komeat 6,64 kiloa. Jo kolmas yli vitonen samalle reissulle. Tälläista ei mulle ole ennen tapahtunutkaan.

Sormet aukeaa aika ikävästi uistimen irrotuksessa ja päivän ollessa jo aika pitkällä päätän tämän riittävän mulle tällä kertaa. Laitan romuja kasaan ja lähden ajeleen kohti satamaa. Satamassa olen 1530 ja Piia lapsien kanssa käy mut sieltä poimimassa. Märkää oli sekä tuulista, mutta kerrankin kunnon haukikeli. Sitkeys palkittiin. Tunti tyhjää heittämistä samassa paikassa ennen kuin saan siitä 2 isoa kalaa. Pitää malttaa tulevaisuudessa kokeilla samaa taktiikka. Vedenlämmöt 8-9 asteessa. Vielä on kautta jäljellä!

Femma kasvamaan

8,7/107. Eka kumihauki

107/8,7 kasvamaan

99/6,64 ja veriset sormet

Perinteinen mökkikeikka

Monivuotinen perinne syksyisestä mökkikeikasta Pepen mökille oli jälleen vuorossa menneenä viikonloppuna. Yleensä tuolla ollaan oltu vasta marraskuussa mutta tällä kertaa reissu heitettiin jo lokakuussa. Perjantaina nähtiin Jarpin kans kahdelta satamassa ja lähdettiin kalaan. Pepe, Reino ja Henkka tulisi mökille autolla illan mittaan. Huikee fiilis kun vene irtosi laiturista. Pitkästä aikaa tosissaan vesillä, kolmena päivänä pelkkää kalastusta.

Suunnitelma oli tehty ja sitä lähdettiin Jarpin kanssa toteuttamaan. Lähimmät mestat skipattiin suosiolla ja ajelimme hieman pidemmälle. Eka paikkaan tuuli osui kivasti ja kalaakin löytyi, kauaa emme heitellä ehtineet ennen kuin Jarppi käyttää pari kalaa kuvissa mun tehdessä samoin. Jopa tuplatärppi saadaan tästä mestasta. Aikamme kun sitä olimme paiskoneet jatkoimme matkaa. Pongailimme mahdollisia uusia tontteja ja erääseen paikkaan pysähdyimmekin. Muutama heitto ja ei mitään. Lopulta päätän heittää viimeisen heiton ja hauki iskee. Parin kilon kala pääsee liplockilla veneeseen ja kun alan irrottaan jerkkiä saa hauki raivarit. Vapaana roikkuvat jerkin takakoukut tietty löytää mun peukalon ja tapahtuu asia mitä ei olisi tarvinnut tapahtua. Jerkin koukut lävistää peukaloni ja koukun järki tulee hiukan näkyviin. Irrotamme kalan ja sen jälkeen jerkin. Tässä vaiheessa alkaa mieleen hiipiä ajatus, että oliko se nyt sitten tässä.

Hetken aikaa mietiskelyä ja pari puhelua. Lopputulos on sellainen että Jarppi painaa koukun väkäsen läpi sormestani ja yritämme alkaa katkaseen koukkua. 3 eri pihdet kokeillaan, mutta millään niistä ei koukkua poikki saa. Lopulta ainoa vaihtoehto on painaa väkänen niin läjään kuin mahdollista ja nykästä koukku takaisin. Pidän kiinni kaiteesta ja Jarppi suorittaa operaation. Kipeämpää tää teki kuin koukun sormeen laittaminen. Loppu hyvin ja koukku lähtee pois. Seuraava tunti menee hiukan tajunnan rajamailla ja kuulemma olen valkoinen kuin lakana.

Suunnitelmia muutetaan tässä vaiheessa sen verran, että ajelemme suosiolla lähemmäs mökkiä. Tunti siihen meni ja olo alkoi helpottaa. Peukku laastareihin ja onkimaan. Pari paikkaa heitetään tyhjää kunnes löytyy tontti missä on aktiivista kalaa. Muutamat tärpit ja 3 kalaa ylös. Tämän jälkeen tuuli tyyntyy ja kaloja ei enään löydy. Molemmille 4 fisua joista ainoastaan pari kilosta ja loput hiukan suurempia. Loppuilta saunomista, grillailua ja paljua.

Lauantai aamusella lähdetään Jarpin kans vesille ysiltä. Koska mä sain perjantain isoimman kalan osui kuskivuoro Jarpille. No todellisuudessa hän halusi pitkästä aikaa veneellä ajella ja se sopi mulle vallanmainiosti. Kauheessa sumussa seikkaillaan ekat pari tuntia. Useita paikkoja paiskotaan mutta kaloja ei ole missään. Lopulta poikien soitettua heidän olevan kans jo vesillä ja matkalla etelään lähdemme mekin sinnepäin ajeleen. Kartasta suunnaksi tutut paikat ja ei muuta kuin hanaa. Eka spotti on aivan peili kuten suurin osa merestä. Monta heittoa en ehtinyt heittää ennen kuin tulee jäätävä tälli ja traktorinrenkaat pintaan. Ei vaan tarttunu ja tätä kalaa ei enään uudelleen näy. Jarppi onnistuu tästä spotista yhden pienen kalan karkuuttamaan.

Seuraava paikka ja kala. Paiskaan jerkkini rantamatalaan ja sitten sitä viedään. Semisti raskaammat potkut ja pohjia pitkin veneelle. Pari spurttia ja hauki liplockilla ylös. Puntari kerto tasan 5kg ja pituus oli 92 senttiä suunnilleen. Kiva fisu ja matka jatkuu. Jossain vaiheessa päivää onnistun vielä toisen hauen saamaan, mutta muuten saamme tyytyä vaan ihailemaan pienten haukien jerkkien seurailua. Pojat on toisessa veneessä siirtyneet jigailemaan ja onnistuneet pari ahventa saamaan. Päivän edetessä päätämmmekin ajella mökin läheiselle jigipaikalle. Henkka siitä yhden ahvenenen sai, mutta me päätettiin lopettaa jigittely 10 minuutin sessioon. Ei vaan sytyttänyt tällä kertaa ja suuntaamme jälleen haukipaikoille.

Koko päivän nollilla vetäny Jarppi päättää iskeä. 3 haukea alle kymmenessä minuutissa mun tyytyessä vaan pariin tärppiin. Viimeisestä paikasta Jarppi vetäsee vielä yhden hauen täydentäen päivän saldonsa 4 haukeen. Vaikeeta oli.

Sunnuntaina heräillään ja siivoillaan mökki. Pepe jää laittamaan mökkiä talvikuntoon muiden lähtiessä kalaan. Reino ja Henkka menee jigaileen saaden lopulta yhden hauen ja yhden ahvenen. Me Jarpin kans lähdetään paiskoon haukea. Tutut lahdet mökin läheltä heitetään huolella läpi mutta evääkään ei näy missään. Tuuli on poissa ja aurinko paistaa. Vesikin on yllättävän kirkasta ja 40 senttiä alhaalla. Vaikeeta on. Heitämme lopulta useita paikkoja aina kolmeen asti. Yks tärppi mulla oli, mutta muuten ei yhtään mitään.

Kyllä voi olla vaikeeta välillä. Oikeastaan koko viikkis oli muutamaa lyhyttä syöntipiikkiä lukuunottamatta erittäin hiljasta. Aurinko paisto, vesi alhaalla ja kirkasta, tuuli poissa. Syitä löytyy varmaan miljoona, mutta ehkä me ei vaan osata. Hauskaa kuitenkin oli ja jotain saatiin. Vedenlämmöt pyöri 7-12 asteessa. Vielä on kautta jäljellä kunhan vain vesille kerkeää.

Haukea etsimässä

Pitkästä aikaa vesillä. Eilen aamulla lähdettiin Jonnin kans heittään haukea lähivesille. Keli oli kiva pilvisen taivaan ja kevyen etelätuulen ansiosta. Alku sujui hiukan kangerrellen Jonnin paiskatessa kumilutkun kaislikkoon ja sitä pois repiessä onnistui hän katkaseen siiman lisäksi vapansakin. Uutta vapaa vaan käteen ja kalastelut jatkuu. Muutama eka paikka on tyhjiä ja tärppejäkään ei tule. Jossain vaiheessa löydämme paikan minne tuuli puhaltelee kivasti ja pääsemme kapeaa kaislaränniä rekailemaan. Rännin lähestyessä loppuaan ja paikan ollessa jo kohtuu tuuleton iskee hauki jerkkiini. Eka isku ohi, toinenkin ohi, mutta kolmannella tarttuu. Reilun parin kilon kala käväsee irrotuksessa ja jatkaa matkaansa. Seuraavalla heitolla tulee taas tärppi, mutta ei tartu tämä kala tällä kertaa.

Paikka hiljenee ja matka jatkuu. Päädymme erääseen saaren reunaan missä on hieman heinää sekä kalliota. Paiskaan jerkkini kallion reunaan matalaan veteen. Hetki tästä ja jerkkini lähtee kiitämään sivulle. Vapa mutkalla ja siimaa viedään. Painavan tuntuinen suurhauki vetää kymmenen metriä siimaa ulos pohjaa pitkin junan lailla painaen. Kovin kauaa tää lysti ei kestä sillä paine siimassa katoaa nopeasti. Pientä harmistusta, mutta kalastus jatkuu. Nakkaamme ankkurin veteen ja jatkamme paiskomista. Muita kaloja paikalla ei kuitenkaan ole. Seuraavakin täydelliseltä haukipaikalta vaikuttava mesta on yllättäen tyhjä.

Tämän jälkeen tulemme taas lähelle paikka missä iso kala oli. Jonni paiskaa suspin kaislan reunaan ja sitten se tapahtuu. Hauki iskee suspiin kiinni ja pienen väännön jälkeen kala tulee veneen vierelle. Nappaan kalan liplockilla kyytiin ja Jonnin elämän eka itse saatu hauki on tosiasia. Vielä yhden tärpin saan loppureissusta, mutta enempää kaloja emme saa. Oli kyllä kivaa olla pitkästä aikaa vesillä. Liian paljon muita kiireitä.

Vedenlämmöt 12-13 asteessa. Seuraava keikka parin viikon päästä perinteisen mökkireissun muodossa.

Syyskausi käyntiin

Eilen illalla pitkästä aikaa vesillä. Henkan ja Pepen kans sovittiin iltakeikka Henkan veneellä lähivesille. Vene sijaitsi aika likellä omaani, joten viime aikoina tutuille ja hiukan myös tuntemattomille vesille lähdettiin. Neljältä nähtiin satamassa ja suunnaksi tutut matalikot. Päivän plan oli nakella jigiä ja välillä jerkkiä. Alkuun jigailtiin. Eka paikka tyhjää, toinen tyhjää, kolmas tyhjää jne. Seuraavaan mestaan kun oltiin menossa päätimme antaa tuulen painaa venettä erään kaislan reunaa pitkin. Jerkkivapa käteen ja paiskomaan. Montaa heittoa en heittää ehtinyt ennen kuin eka hauki kävi irrotuksessa. Hieman tästä ja Henkka karkuutti hauen. Myös mulla oli vielä toinen tapahtuma ennen kuin hiljenee.

Seuraavaksi onkin vuorossa jälleen jigailua. Kivikon reunaa lähdemme paiskomaan ja yhden ahvenen sieltä onnistun saamaan. Kun enempää ei kaloja kuulu lähdemme taas paiskomaan jerkkiä. Tutuilla paikoilla on kuitenkin hiljasta. Pari tuntia me rantoja jaksetaan tarkasti paiskoa, mutta tärppiäkään ei saada. Vesi oli kohtuullisen alhaalla, joten ehkä kalatkin ois ollu hieman eri mestoissa.

Puol 9 jälkeen ollaan jälleen satamassa. Vain kaksi kalaa, mutta hauskaa oli. Vedenlämmöt huiteli vielä 18 asteessa. Tästä se syksy sitten starttaa. Oma purkki pitäs vaan käyttää ylhäällä ja putsailla pohja ennen kuin sillä viittii vesille lähteä.

Lätäsen seikkailut

Maanantai:

Kesän tai oikeastaan koko vuoden kalastuksellinen kohokohta on taas takanapäin. Maanantaina 20.7 starttas volvo Rovaniemeltä kohti pohjoista aamulla seiskan aikaan. Jaskan poimin kyytiin taas Meltauksesta, josta jatkettiin muutamalla stopilla kohti Karesuvantoa. Kittilästä alkoi rankkasade, jota kesti melkeen Karesuvantoon saakka. Perinteinen spydäri naamariin ja kohti korpea. Hiekkakentälle kun saavuttiin, meinasimme jopa järkyttyä autojen määrästä. Toki tuosta paikasta pääsee muuallekkin kuin Lätäselle, mutta ei tämä hyvä enne ollut rauhaa etsivälle turistille.

Kamat kuitenkin iskettiin rinkkoihin vauhdilla lähestyvien synkkien pilvien hoputtaessa ja viime vuoden tyyliin fillarit alle. Matkalla järville näimme vielä muutaman auton, joten epäilykset kansanvaelluksesta heräsivät. Matka järville kesti reippaan pari tuntia ja kun fillareita olimme puskaan nakkaamassa kuulimme puhetta. Hetkeä myöhemmin Oululainen kaksikko tepastelikin tulemaan joelta ja heiltä kuulimme paikalla olevan useammankin porukan. Tässä vaiheessa aloimme miettimään, jos jaksamme, jatkamme matkaa alaspäin emmekä jää viime vuoden leiripaikalle.

Kolme tuntia myöhemmin olimmekin rannassa. 6 telttaa pystyimme lähistöltä pongaileen, joten ei ollut tää meidän mesta tällä kertaa. Puolisen tuntia vaihdeltiin kuulumisia tyyppien kanssa ennen kuin nakkasimme rinkat takasin selkään ja jatkoimme tallustamista. Vajaa puolituntia tästä ja olimme perillä. Ja mikä parasta täällä ei ollut ketään. Teltta pystyyn ja rinkkoja purkamaan. Kalalupamme alkoi vasta kasilta, joten meillä oli hyvää aikaa säädellä kamppeita. Kova oli matkakin, joten 17 kilsan pyöräilyn sekä reilun 11 kilsan talsimisen jälkeen pitikin hetki hengittää ennen kuin jaksoi lähteä onkimaan.

Ilta perhoiltiin teltan lähistöllä. Muutamia harreja jopa saatiin ja pari reipasta nelikymppistä päätyi aamun graavikalatarpeiksi. Illan edettyä kömmimme telttaan nukkumaan päivän rasituksia pois. 

Tiistai:

Aamulla heräilimme jo ajoissa kasilta, mutta hiukan hitaasti saimme itsemme kerättyä ylös teltasta. Jokainen lihas huuteli muistutuksia matkasta, joten aamupalan jälkeen kalastus keskitettiin taas kohtuullisen lähelle. Viime vuodesta tuttuja mestoja kolutessa saimme todeta veden olevan alempana kuin kertaakaan meidän reissuilla. Etelä-Suomen sateisen kesän jälkeen ei ehkä ihan tällaista osannut odottaa. Harreja löytyy kuitenkin reilusti vaikka paikat on hieman erejä viimevuoteen verrattuna. Jaska uittaa kaikkea ja mä lähinnä klinkkejä ja satunnaisesti muita pintureita. 40 senttiä menee rikki useasti ja kalastus on mitä parhainta auringon helliessä naamaa. Parit fisut valitaan paistokaloiksi ja ne päätyvät maustumaan.

Lounaan jälkeen menemme hieman alemmas. Kivoja virranreunoja löytyy sieltäkin ja harjukset osoittaa kiinnostusta perhoihin. Illalliseksi paistellaan parit harjukset sekä sipulit ja pottumuusit. Illallisen jälkeen jatketaan kalastusta vielä teltan lähistöllä, josta Jaska onnistuu saamaan reissun suurimman 51 senttisen harjuksen. Isompien harjusten parvi on saapunut kosken alle syömään, mutta kun mä yritän hiukan paremmille tonteille kahlailla pyörähtää iso kivi kenkien alla lennättäen mut selälleen koskeen. Kylmää oli vesi ja maisemat pinnan alla hieman erinäköiset, mutta onneksi aurinko paisteli, niin sain kohtuullisen nopeasti kahluuvehkeet kuivaksi. Muut vaatteet olikin rinkassa varalla.

Harjusten syönti tosin osoitti hiipumista mun päästessä jälleen onkimaan, joten kovin pitkää iltastinttiä tästä ei enään tullut. Iltakalastelujen jälkeen nukkumaan ja aamulla jälleen jatkuu.

Keskiviikko:

Tälle päivälle suunniteltiin “kalastusvaellusta” alavirtaan. Aamupalan jälkeen pakattiin pikkureppuun trangia ja nuudelit sekä muut eväät. Rantaa pitkin talsittiin alavirtaan, josta lopulta koskeen. Heti ekasta paikasta käytin käsissä reilu nelikymppisen harjuksen sekä karkuutin isomman. Valumme hiljalleen alaspäin ja viimein löydämme syvempää vettä matalien alueiden keskeltä. Hienoa miedompaa virtaa, jossa on unelma uittaa pintureita. Pari sopivaa kalaa saamme ruokatarpeiksi ja jossain vaiheessa mulla tärähtää paremmin. Komea toistakilonen taimen hyppelee ja vetelee muutaman spurtin karaten kuitenkin lopulta. Tämän jälkeen keitellään nuudelit ja jatketaan vielä hetki kalastelua kyseisessä spotissa. Lopulta paikka hiljenee ja päätämme lähteä ylävirtaan. Matkalla kalastellaan koko ajan, mutta 1,5 kilsaa koskessa reisisyvyydessä kahlattuna ylävirtaan alkaa imeä mehuja kropasta.

Lähellä leiriä näemme pari tyyppiä ja käydään hetki juttelemassa heille. Heillä on ollut hieman hiljaisempaa, mutta kaloja hekin on saaneet. Leirin läheltä nappaan vielä 46 senttisen harjuksen illalliseen, jonka jälkeen menemmekin ruuan laittoon. Illalla vielä lähivesillä huitomista muutamien harjusten sekä taimenten vapauttelun merkeissä.

Torstai:

Huikea harjuspäivä, ainakin Jaskalle. Aamulla nukutaan hiukan pidempään. Aamiaisen jälkeen päätämme kahlailla alavirran kautta vastarannalle. Matkalla karkuutan useamman ison harjuksen sekä sössin hyviä tärppejä. Vastarannalla Jaska koukuttaa useamman yli 40 senttisen harjuksen ottaen niistä pari ruokakalaksi. Lounaaksi vedetään taas pussiruokaa, jonka jälkeen palaan aamun tonteille. Heti ekalla heitolla käytän mittauksessa 47 senttisen harjuksen ja pian tämän jälkeen saan pari muutakin noin 45 senttistä harria. 40 senttiä menee rikki molemmilla useamman kerran ennen kuin taivas menee pilveen. Auringon kadottua harrien koko pienenee huomattavasti ja päätämmekin lähteä illallisen laittoon. Paistettua harjusta, sipulia ja pottumuusia sekä jälkkärikahvit antaa vielä intoa jatkaa kalastusta. Kosken loppuliuusta Jaska onnistuu koukuttaan vielä 45 settisen tantun sekä pari pienempää. Mun osaksi jää vaan pienten harjusten vapauttelu.

Perjantai:

Aamulla pakkaamme aamiaisen jälkeen romut rinkkoihin ja otamme suunnaksi saitsikosken. Porukka on paikalla vähentynyt ja laavulla on enään yks teltta. Toki ylävirrassa on vielä toinenkin, mutta rauhassa täällä saa kalastella. Lohet hyppelee vastarannan peilissä, mutta me keskitytään harrien pyyntiin. Heikosti niitä kuitenkin tulee. Välillä syödään lounas, jonka jälkeen lähdemme tallusteleen ylävirtaan. Vesi on todella alhaalla ja mukavia virranreunoja löytyy. Heti alkuun käytän kuvauksessa reilu 40 senttisen harrin sekä pari pienempää. Lisäsksi pariymppinen tanttu käväsee irrotuksessa. Hiljalleen valumme alavirtaan. Heitän klinkkini erään kiven viereen ja samantien tulee parempi tärppi. Jonkin aikaa myöhemmin nakkaan taas klinkkini kiven kupeeseen ja reilu 50 senttinen harjus tekee näyttävän hypyn ylävirrasta suoraan perhooni. Muutama potku ja harri on kuitenkin poissa. Tämän paikan hiljennyttyä siirrymme edelleen alaspäin. Muutama tärppi vielä saadaan ennen kuin alkaa sade. Vettä tulee ihan kunnolla ja kalat laittavat suunsa kiinni, tai sitten ei vaan ole enään pinturi keli (toki Jaska kokeilee kaikkea maan ja taivaan väliltä).

Lähdemme lopulta teltalle keitteleen kahvit lämmikkeeksi. Kahvien jälkeen päätämme paiskoa loppu lupamme vielä teltan lähistöllä. Pieniä harjuksia onnistun sieltä koukuttamaan Jaskalla pidellessä hiukan hiljaisempaa. Illalla pakkaillaan vielä reppuja sekä syödään loppuja eväitä sekä jutellaan parin paikalla olevan kalastajan kanssa.

Lauantai:

Kello huutelee kuudelta ja kömmimme ylös teltasta. Aamupalat naamariin ja rinkat kasaan. Reilu 2 tuntia ja 9 kilsaa myöhemmin olemme taas järvillä. Fillarit alle ja 17 kilsaa reilussa tunnissa suoritettuamme olemmekin jo autolla. Karesuvannossa safkat ja kahvit nautittuamme suuntaamme takasin Rovaniemelle. Valitettavasti saunaan ei tällä kertaa päästy, joten peseytyminen jäi kotiin. Matkalla jätän Jaskan taas Meltaukseen ja ajelen vanhempieni luokse.

Yhteenveto:

Huikea reissu jälleen kerran. Kelit oli aurinkoisia (vaikka kaikki kelinarvauslaitokset lupas sadetta suunnilleen joka päiväksi), mutta kolme ekaa päivää erittäin kylmiä. Jopa voi pysy kovana koko viikon ilman erillisiä toimenpiteitä. Kaloja saimme paljon. Yli 40 senttisiä harjuksia käsissämme kävi kymmeniä pienempien määrän liikkuessa sadoissa. Jaskan isoin oli 51cm ja mun 47. Lisäksi saimme pari 46 senttistä, useamman 45 senttisen sekä tosiaan kymmeniä 40-45 sentin väliin olevia purje-eviä. Taimenista isoin oli Jaskan 45 senttinen, mutta ei me näitä juurikaan pyydetty. Lohiakin näkyi mutta niiden annoimme olla kohtuullisen rauhassa. Suunnitelma siirtymisestä alavirtaan leireilemään ylävirrassa olleen ruuhkan takia oli täydellinen. Muutamia tyyppejä hetkellisesti nähtiin ja heidän kanssa kuulumisia vaihdeltiin, mutta muuten saatiin kyllä olla rauhassa. Toki sääskiä oli kavereina paljon mäkärien ja jättimäisten paarmojen lisätessä nautintoa.

Kiitos jälleen Jaskalle, juhlareissu 10 kerta käsivarressa putkeen ois nyt taputeltu. Ensi vuonna toivottavasti jälleen samoissa merkeissä!