Perinteinen taimenkeikka

Melkeenpäs jokavuotinen taimenkeikka oli jälleen vuorossa menneenä viikonloppuna. Näsiksen kans pääsimme perjantaina karkaamaan hyvissä ajoin kohti määränpäätä ja vesilläkin oltiin jo neljän aikoihin. Ennen illan saunomisia ehdimme siis paiskoa useamman tunnin. Intoa riitti taas reilusti kun kirkkaille vesille pääsi taimenia etsiskelemään ja lähivesillä paiskottiinkin kovalla innolla koko ilta. Keli ei perjantaina suosinut oikeen taimenenkalastusta meren ollessa ihan peili. Kuskivuoro perjantaina osui mulle ja koko ajan sai olla kaasukahvasta vääntämässä, että eteenpäin liikuttiin, rekaaminen ei siis onnistunut.

Yhtään kalaa me emme saaneet tai edes nähneet iltasessiomme aikana. Yks vene oli onnistunut alamittasen tanen veneessä käyttämään, joten kyllä siellä jossain kalojakin uiskentelee. Lauantaina aamupalan jälkeen lähdimmekin hieman kauemmas. Toki ekana paikkana heitettiin eräs läheinen saaren reuna mihin kevyt tuuli osui sopivasti. Montaa heittoa en heittää ehtinyt, ennen kuin saatiin eka taimenhavainto. 3 alamittasta tammukkaa seuraili uistintani veneen viereen kadoten lopulta syvyyksiin.

Tuuli hyytyi kokonaan ja meri oli jälleen ihan peili. Kävimme päivän aikana läpi kaikki viime kevään ottimestat ja useita muita, mutta kaloja ei vaan löydetty. Näsiksen olo huononi päivän mittaan, joten 5 aikaan kävimme heittämässä hänet mökille mun jatkaessa yksinäni lähimestoille. Heti ekassa rannassa rekaillessa seurasi uistintani 2 pientä taimenta jälleen veneen vierelle kadoten myös syvyyksiin. Ei kauhea nälkä tainnu näilläkään kaloilla olla, koska mitään eleitä uistimen syömiseen ei ollut. Yhtään kalaa en onnistunut saamaan, joten mökille siirryin 7 jälkeen kuulemaan muiden tapahtumia. Yks heppu oli onnistunut 2,2 kilosen tantun saamaan ja muutama muu alamittasia. Siikaonkijat sai siikoja ja hauenheittäjätkin muutaman hauen.

Sunnuntaina lähdimme taas aamiaisen jälkeen vesille. Tutut ja tuntemattomat paikat paiskottiin, mutta yhtä Näsiksen nostamaa lohdutushaukea kummempaa emme saaneet taikka edes kaloja nähneet. Meri oli jälleen ihan peili, joten taimenekalastukseen ei paras mahdollinen. Päivä päättyi ajateltua aiemmin. Olimme jossain kaukana kaikesta kun kone alkoi temppuileen. Eka tippui yks pytty sit toinen ja lopulta koko motti hyytyi. Käyntiin se ei enään lähtenyt ennen kuin oltiin otettu koppa pois ja odoteltu puolisen tuntia. Lopulta kone käynnisty ja me ajoimme lämätiskissä himaan. Hiukan jo alko mietityttämään miten hitossa sieltä kotiin pääsee ennen kuin kone lopulta käynnistyi. Nyt pitänee tutkia ongelmia ja varmaankin soitella huoltoon. Voi olla edessä kalastustauko, koska ei ton kanssa nyt oikeen uskalla vesillekkään lähteä.

Kiva oli taas perinteinen keikka vaikka kalojen suhteen menestys oli tutun vaatimaton. Kelit oli hienot veneilyyn ja aurinko helli kasvot tomaatin punaiseksi vaikka rasvaakin tuli käytettyä. Vesi oli tosi kirkasta. Näsiksen perjantaina heittojumissa hukkaaman trutan onnistuin pelastamaan 5 metrin syvyydestä, mikä kertoo veden olleen jopa poikkeuksellisen kirkasta. Vedenlämmöt vaihteli 4-8 asteessa. Nyt vaan kone kuntoon ja haukia kiusaamaan ennen ahveniin ja kuhiin siirtymistä..

Vain kaksi kalaa

Jo eilen sääennustetta tsiigaillessa oli tiedossa tämän päivän nihkeä kalantulo, mutta vesille kun pääsi, oli sinne myös lähdettävä. Aurinkoa, lämmintä ja tyyntä, siinäpäs sekoitus huonointa mahdollista haukikeliä. Kokoonpano reissulla oli sama kuin perjantainakin eli mä, Jaska ja Näsis. Aamulla kasilta taas Näsiksellä jonka jälkeen satamaan. Meri oli ihan peili kun vesille päästiin ja tyhjää oli ekoissa spoteissa kuten olettaa sopiikin. Alkuun nakkelimme hieman tynkäkaislaa, mutta vedenlämpöjen osoittaessa jo lähes 10 astetta siirryimme heittämään hieman syvempiä kaislan edustoja. Aikamme oltiin paiskottu tyhjää kunnes päädyimme lähelle perjantain ottipaikkoja. Siiman päähän laitoin itsemaalatun busan ja montaa heittoa en heittää ehtinyt ennen kuin jysähti. Pienet väännöt saatiin aikaseksi ennen kuin liplockasin hauen ylös. Vedessä kala ei ihan niin isolta näyttänyt, mutta veneeseen nostaminen paljasti sen toistaiseksi kauden suurimmaksi. Painoa kalalla oli 6,3 kiloa, joten päivä oli pelastettu.

Kun paikoilla vesi oli niin lämmintä päätimme ajella ulospäin. Matkalla Näsiksen haluamille paikoille löysimme erään todella hyvänoloisen mestan, mutta siellä olisi pitänyt olla viikko sitten veden ollessa viileämpää. Tavoitepaikasta löytyikin taas haukia, mutta ei nälkäisiä sellaisia. Useat hauet vaan seuraili jerkkejä turvallisen etäisyyden päässä veneen vierelle tekemättä elettäkään iskemisestä. Kovan jerkkivaihtelun jälkeen löysin pakista yhden busan, joka kelpasi kurkkuluokan puikkarille. Siihen kalat tältä päivältä sitten jäikin.

2 kalaa ylös, Näsikselle yks karkuutus ja muutamia seurailijoita. Juurikin niin nihkeää kuten oletimme. Vedenlämmöt vaihteli jo 7-13 asteessa, joten kutu taitaa hauilla olla menossa. Eilenkin piti mutka rannassa käydä nakkelemassa 11 vuotiaan kalastajanalun kanssa, mutta tutussa haukilahdessa vaan hauet molski kaislikossa. Aurinkoa ja raitista ilmaa saatiin kuitenkin reilusti. Ensi viikonloppuna olisi tiedossa perinteinen taimenreissu, joten kauaa ei tarvitse merelle pääsemistä odotella.

Pitkänperjantain haukikeikka

Jaskan ja Näsiksen kans sovittiin haukikeikka perjantaiksi. Koska veneeni on edelleen Näsiksen hellässä huomassa, suuntautui reissu jälleen itselle hieman vieraammille vesille. Kasin aikoihin oltiin Näsiksellä ja vene perään sekä suunnaksi satama. Puol 9 vene olikin jo vesillä kaikkine romuineen. Päätettiin ottaa löysät pois heti lähikaislassa ja montaa heittoa ei heittää ehditty ennen kuin Jaska avaa pelin nelosen limalla. Seuraavasta paikasta mäki saan ensimmäisen haukeni, joten lupaava alku. Tuuli on etelästä ja taivas pilvessä. Vesi toki on reilusti alempana kuin mitä viikkoa aiemmin. 

Seuraavaksi käydään tsekkaan uus kartalla mielenkiintoiselta näyttänyt paikka. Löytyyhän nälkäisiä haukia sieltäkin. Mä taisin käyttää ylhäällä pari ja Jaskakin yhden. Näsis kuskina eleli vielä nollakerhossa. Tämän jälkeen ajelemme viime sunnuntain ottipaikoille. Lähdemme rekaileen poukaman reunasta ja nopeassa tahdissa käytän veneessä useammankin hauen Näsiksen avatessa myös pelin. Isoin haukeni oli jo hauen kokoinen venyttäen puntarin 4,7 kiloon. Kun päivä etenee päätämme käydä paistamassa makkaraa. Makkaratauon jälkeen käymme katsomassa muutaman uuden mestan niiden ollessa kuitenkin kohtuullisen sameita. Yhden hauen Näsis sieltä kuitenkin onnistuu saamaan.

Lopulta palaamme aiemmille ottipaikoille. Kun paikka tuntuu olevan hiljainen ehdottää Näsis mulle omatekemäänsä jerkkiä mitä ei edes itse juurikaan uita. Sinikeltainen ruotsinlippu siiman päähän (hiukan huumorimielessä) ja heittoja. Ekalla heitolla pieni hauki seurailee ihan veneen vierelle. Tokalla heitolla veneessä käy kolmosen kala. Muutamia heittoja lisää ja saan taas hauen. Yhteensä kolme haukea lyhyessä ajassa nousee tällä kapistuksella veneeseen. Ja koska kyseessä tuntuu olevan "sininenhetki" löytää Jaskakin sinisen jerkin siimansa päähän käyttäen myös 3 haukea ylhäällä.

Pian kuitenkin hiljenee ja lähdemme kotiin päin. Huikea päivä vesillä. Mun saldoksi tuli 13 haukea, Jaskalle 6 ja Näsikselle 4. Suurin osa kaloista oli päälle kahden kilon ja todellisia kurkkuja ei ollut vissiin yhtään. Auringon tuleminen esiin hyydytti selkeästi hauen aktiivisuutta, mutta kyllä päivään mahtui paljon tärpejä ja karkuutuksiakin. Tapahtumia siis riitti. Vedenlämmöt vaihteli 4-7 asteessa. Kohta on kutu päällä, joten pääsiäisen aikana pitää vielä päästä keikka heittämään.

Haukea sateessa

Vihdoin omakin vene vesille, tai no, siellä sentään käytiin veneelläni. Takaisin Näsikselle se piti vielä viedä, koska venepaikkaa mulla ei edelleenkään ole. Saa nähdä milloin sellaisen saan. Eilen kävin tekemässä huoltotoimenpiteet veneelle / moottorille ja tänään sitten lähdimme heittämään "testireissun", jotta näemme kaiken olevan kunnossa.

Aamusella olin Näsiksen luona jo kasin jälkeen, mutta herra siellä vielä hengaili saunatakissaan, joten hetken aikaa siinä kesti ennen kuin vesillä oltiin. Vene laskettiin vesille ja Näsis puikkoihin. Ekaa paikkaa kun rekailtiin saimme huomata tuulen todellisen kovuuden. Vene meni todella kovaa ja montaa heittoa ei yhtä kaislaa heittää ehtinyt. Lisäksi vaakatasossa tullut vesi hyväili ikävästi poskia. Kovin hyvin ei tää reissu kyllä muutenkaan alkanut. Ekaan mestaan jäi yks busa ja seuraavaan yks herky sekä puolikas vapa. Yllättävän helposti napsahti jerkkitikku kärjestä poikki. Loppureissun tappiot olikin vaan pari kumista nelipalaa.

Kun ekat paikat oli hiljasia ajelimme kauemmas. Lopulta eräästä tynkäkaislasta kumiseen nelipalaan nappaa kolmosen hauki käyden pikaisessa irrotuksessa. Muutama heitto lisää ja seuraava tälli, joka ei valitettavasti tarttunut. Muutama heitto vielä ja toinen hauki nousee veneeseen rikkoen samalla ottivieheen. Sitten alkaakin tapahtua. Ajelemme seuraavaan paikkaan ja rekailemma erästä tynkäkaislanreunaa. Lyhyessä ajassa nostamme molemma 4 haukea käymään veneessä ja tärppejäkin mahtuu mukaan vielä useita. Hauet oli tosi pulleassa kunnossa ja selkeesti tankkaamassa. Jerkkiä sai välillä kaivella todella syvältä hauen kidasta.

Tämän session jälkeen rekaillaan sama pätkä vielä udelleen, mutta mitään tapahtumia ei enään tule. On siis aika nostaa kytkintä ja lähteä kotiin päin. Kivaa oli vaikkakin kohtuu viileetä. 10 haukea kävi veneessä ja mun kuudesta 5 oli selkeesti yli kahden kilon ja pari yli kolmosenkin. Pääsiäinen ois viikon päästä, joten jospa sitä silloinkin vesille pääsisi. Vedenlämmöt 4 asteen nurkilla.