Jälleen jigittelemässä

Aamulla kello herätteli aikasin, mutta jostain syystä ei jaksanut nousta sängystä ylös. Hiukan myöhemmin kuitenkin keittiöön kömmin ja lämpömittaria vilkasin. -4,4 astetta pakkasta ei suoranaisia hurraa huutoja aikaan saanut, mutta vesille oli kuiteskin lähdettävä. Satamassakin oli vielä -2 astetta ja keli täysin tuuleton. Tarkoitus oli viettää muutama tunti lähivesillä ahvenia etsimässä. Ekassa paikassa oli yllättäen verkko ja tokassa paikassa joku jigailemassa. Tämän johdosta ajelin eräälle matalikolle, jossa viimeksikkin pyörähdin. Alkuun paikassa on hiljaista, mutta hiukan aikaa kaiun kanssa paikkaa tutkittuani löysin pinnan alta vihdoin elämää. Tärppejä, tärppejä ja tärppejä, ennen kuin valikoimista löytyy jigi mihin alkaa jopa napsumaan kunnolla. Kymmenkunta pientä ahventa käväseekin nopeassa tahdissa irrotuksessa ennen kuin virta kuljettaa veneeni hiukan eri paikkaan. Takasin spotille en viitsi siirtyä kun tuntui, että paikassa oli vaan pientä kalaa. Seuraava paikka osoittautuu tyhjäksi, mutta sitä seuraavasta löytyy yksi ahven ja hauki.

Tämän jälkeen ajan spottiin, mistä olen joka kerta onnistunut kaloja löytämään. Niin nytkin, tosin väärän merkkisiä. Ainoastaa pari pientä haukea käväsee irrotuksessa tässä spotissa ennen kuin nostan taas kytkintä. Seuraavaksi ajelen paikkaan, mistä yleensä ajellaan lämä tiskissä ohi. Erään saaren vieressä löytyi mielenkiintoisia penkkoja ja penkoissa näkyi jopa kaloja, ja paljon. Tökkii, tökkii tökkii, mutta ei tartu. Jigien vaihteluiden jälkeen löytyy vihdoin väri mihin kala otti niin, että pääsi käymään irrotuksessa. Ja kun kala veneeseen tulee paljastaa se epäilykseni oikeiksi. Ei nää mitään ahvenia ollutkaan vaan kuhia, valitettavasti vaan pieniä sellaisia. Tai no ainakin tämä yksilö. Enempää en kuhia tai oikeestaa mitään muutakaan enään saa vaan päätän lähteä himaan.

Aamun tuuleton keli muuttui päivän aikana kevyeksi, mutta kylmäksi pohjoistuuleksi. Nyt ois edessä hiukan taukoa kalastuksesta muiden aktiviteettien vuoksi, mutta toivottavasti syksy jatkuu vielä pitkälle, että ehtii useamman keikan vielä heittämään. Vedenlämmöt 8-9 asteessa.

Haukea syysmyrskyssä

Tänään iltapäivällä kurvasin autolla Kaarinan kautta ja poimin Pepen kyytiin. Kaarinasta matka jatkui Pepen mökille, jossa oli tarkoitus käydä kokeilemassa hauen ruokahaluja. Perillä oltiin yhden maissa ja heti ekana ajeltiin tuttuun lahteen. Liikkeellä oltiin tällä kertaa pienellä paatilla, jossa on todella pieni ankkuri. Tässä myrskyssä ankkuri piti aina välillä, mutta suurimman osan ajasta se vaan hidasti hiukan menoa. Montaa heittoa en heittää ehdi ekassa paikassa ennen kuin spinneriä puraistaan. Puraisijaksi osoittautuu hetkeä myöhemmin himpun vajaa nelosen peto. Syksyn suurin haukeni, aika vaatimaton sellainen kyllä.

Rekaillaan ankkurin jarrutuksen avulla koko lahden reuna ilman enempiä kontakteja. Seuraavaksi päätämme kokeilla tyynen puolelta, mutta siellä on todella hiljaista. Aikamma lahtea paiskomme ennen kuin siirrymme seuraavaan. Kuollutta on seuraavassakin paikassa, joten käväsemme mutkan mökillä. Mökillä käynnin jälkeen nakellaan vielä pari spottia, joista jälkimmäisessä onnistun vielä karkuuttamaan jerkkiäni pureskelleen pikkuliman.

Tämän jälkeen 3 tunnin pikasessio vesillä tuleekin päätökseen ja on aika suunnata himaan. Kauhee myrsky oli, mutta kivahan se oli kävässä jokatapauksessa jerkkejä uittamassa. Huomenna vois taas lähteä uittamaan jigijeä kun tuulen pitäs heikentyä reilusti..

Tavoitteena ahven..

Eilen aamulla nakkasin perheen laivalle ja jatkoin itse matkaa veneelleni. Päivän plan oli lähteä jigaileen ahvenia savupöntön täytteeksi. Keulahomoa ei tälle reissulle löytynyt, joten yksikseni oli jälleen liikkeelle lähdettävä, mutta mikäpäs oli lähtiessä kalastusinnon ollessa huipussaan työhommien ja pohjanmaan reissun estettyä kalastelut parina edellisenä viikkiksenä. Kahdeksan jälkeen väänsin kaasukahvasta ja suunnaksi otin etelän tutut ahvenpaikat. Kun vihdoin perille pääsin huomasin yhden veneen olevan jigailemassa tavoitteena olleessa paikassa. No mitäs pienistä tuumailin kun ajelin seuraavaan paikkaan lähistölle. Pari stagaa valmiiksi ja jigiä mereen. Heti ekalla heitolla käytän veneessä kilosen hauen ja seuraavalla nouseekin jo eka tavotekala eli ahven. Hyvä alku, mutta sitten hiljenee. Muutaman ahvenen onnistun kuitenkin vielä paikasta saamaan ennen kuin huomaan toisella paikalla olleen kalastajan häipyvän.

Tässä vaiheessa päätänkin siirtyä sinne. Jonkin aikaa jigiä paiskottuani ja tärppien ollessa nollissa alkaa jo epätoivo iskeä, koska ahvenia ei tunnu paikalla olevan. Jossain vaiheessa epätoivon ollessa suurimmillaan, päätän kokeilla hiukan eripuolelta paikkaa. Ja kas kummaa, ahvenia alkaa taas löytymään. Ja mikä parasta, koko on kerrankin kohillaan. Yli 300 grammasia ahvenia tulee useita, joista suurimmat puolen kilon paremmalla puolella. Myös haukia tuntuu paikalla olevan puolenkymmenen irrotuksessa käyneen poranokan muodossa.

Aamun edettyä kohti puoltapäivää hiljenee täysin. Päätän lopulta käydä vilkaisemassa yhtä tuttua spottia, mutta spotilla kelluva pönttö saa mut jättämään sen paikan väliin. Tässä vaiheessa suuntaankin tuttuun haukilahteen kokeileen haukien intoa jerkkeihin. Pari heittoa kertoo sen mitä ajattelinkin. Paikka mihin tuuli osuis täydellisesti on ihan liian matala nyt kun vesi on sen -25cm. Niinpä paiskonkin lahden toisen reunan läpi ilman tapahtumia. Toki yhden ison hauen näen molskauttavan keskellä kaislaa, mutta yhtään jerkistä kiinnostunutta petoa ei löydy.

Lopulta ajelen vielä tutulle paikalle heittämään jigiä, mutta muutamaan tärppiin jää tämä setti. Hyvissä ajoin päätän luovuttaa ja ajelen kotiin. Satamassa olen jo kolmen jälkeen. Aamulla keli oli kohtuullinen, mutta aamun edetessä tuuli oli ehkä jo liian kova jigailuun (ainakin paikoissa minne tuuli suoraan osui). Vesi oli todella alhaalla, joten jigailu kiinnosti enemmän kuin hauen jerkkailu. Vedenlämmöt oli jo 9-11 asteessa. Ensi viikonloppuna vois jopa lähteä hauen perään mikäli kelit näyttää lupaavilta. Kaloja tänään veneessä kävi kolmisen kymmentä, joista haukia 5 ja ahvenia loput.