Taimenkausi jatkui sittenkin

Sen verran kova polte jäi päälle kahden viikon takaisesta keikasta, jotta pakko se oli Näsistä alkaa yllyttään heittään vielä yks päivän keikka. Koska veneeni on Näsiksen pihalla piti meidän suunnitella reissu sinne suunnalle. Aamulla kello soitteli 5.45 ja autoon hyppäsin 6.30. Näsiksen pihalla olin jo hyvissä ajoin, mutta eihän se herra ollut vielä edes herännyt. No pianhan se kuitenkin heräili ja todella nopeasti oltiinkin sitten jo matkalla kohti Förbyä. Koskaan en tuolla ollut autolla käynyt, mutta Näsiksen tiedoilla perille löydettiin helposti. Vene vaan vesille ja kalaan.

Mittari näytti rannassa -1 ja tuuli puhalteli. Täysin erilaisia vesiä tällä seudulla oli Kustavi/Iniö suuntaan verrattuna, mutta "taimenennäköisiä" paikkoja tuoltakin löytyi. Heti aluksi kävimme yhtä pitkää rantaa paiskomassa mikä suorastaan haisi taimenelle. Hiekkaa, kiveä, rakkista ja kaikkea muuta paitsi kaloja. Toki tuuli ei tähän paikkaan kovin hyvin osunut, joten sovitaan se syyksi kalattomuuteen.

Ajelimme kohtuullisen kauas ulos matkalla koko ajan kalastellen. Ahkerasta heittelystä huolimatta kaloja ei vaan mistään löytynyt. Kellon kääntyessä iltapäivän puolelle pakkanen kiristyi sen verran, että kelan siimanohjain sekä vaparenkaat keräsivät runsaasti jäätä. Lisäksi sormien ollessa kohtuullisen kohmeessa päätimme lopulta lähteä himaan. Kolmen aikaan olimme takaisin satamassa jälleen yhtä nollareissua rikkaampana. Vedenlämmöt oli tuolla enään 4-5 astetta.

Perinteinen taimenkeikka

Torstaina kävin viimeviikolla veneen poimimasta satamasta ylös ja perjantaina vietettiin Näsiksen kans lomapäivää vesillä. Firman kalakerhon perinteinen syysreissu Kustavin suuntaan oli jälleen vuorossa. Puol 7 Näsis saapui Raisioon, jonka jälkeen kamat autoon sekä vene perään. Eka tankille ja siitä suuntana Vuosnaisten lossi. Majoitus oli jälleen tutussa paikassa, joten kaikki meni rutiinilla. Vene alas, kamat kyytiin ja vaatteet päälle.

Tuuli puhalteli idästä 6-8ms, joten kohtuullinen aallokko olisi tiedossa. Taivas oli täysin pilvessä ja vesi alhaalla. Paiskominen alotettiin lähikiviltä ja hiljalleen suunnattiin eteenpäin. Paljon tuttuja ja sekä uusia paikkoja heiteltiin, mutta kaloja ei vaan löytynyt. Jossain vaiheessa Näsiksen uistinta puras reipas kilonen luupää irroten kuitenkin veneen vieressä. Myöhemmin päädyttiin matalikko-alueelle, missä oli runsaasti ”taimenheinää”. Juuri kun olin tuumannut paikasta löytyvän ainakin suojapaikkoja kaloille uistintani puraistiin. Taimen iski lähellä venettä ja otti välittömästi spurtin kauemmas. Spurtin päätteeksi kala hyppäsi ilmaan ja uistin irtosi. Selkeesti alamittanen tanttu oli kyseessä, joten ei tästä karkuutuksesta edes harmitusta tullut. Loppuilta paiskottiin taas tyhjää ja illan jo hämärtyessä ajeltiin mökille. Muutkin olivat jo paikalle saapuneet ja vesilläkin käyneet. Alamittasia taimenia oli veneissä käynyt, mutta isoja ei ollut näkynyt.

Lauantaina aamupalaa seiskalta ja kasin jälkeen vesille. Keli jatkui perjantain kaltaisena, joskin tuuli oli pykälää reilumpi. Hyvä suunnitelmamme hieman kärsi liian kovasta kelistä ja sinne minne olimme menossa ei nyt päästykkään. Paljon kuitenkin kivoja paikkoja löytyi, mutta kalat oli kateissa. Koko päivänä emme nähneet evääkään mutta uusia mahdollisia paikkoa kuitenkin löydettiin. Ilta taas hämärtyi ja sivuvastaseen aaltoon ajaessa pääsimme kaikki kamat märkinä lopulta satamaan. Toki kalvopukujen alle tuleva pelastusasu pitää miehen kuivana, mutta päällimmäiset kamat oli märät. Muut veneet oli onnistuneet jälleen alamittasia taimenia saamaan samalta alueelta kuin perjantainakin, joten ehkä hieman virhevalinta meidän suunnitelma oli tällä kertaa. Ois pitäny mennä sinne minne muutkin. Toki alueella missä me kalasteltiin muitakin veneitä näkyi, joten kai sielläkin kaloja ois voinu olla.

Sunnuntaiksi kyytiimme hyppäsi ekaa taimenviikonloppua viettänyt Tommi. Heidän veneensä hiukan temppuili, joten pojat hyppäs kolmansiksi jäseniksi pariin muuhun paattiin. Tuuli oli jälleen kohtuullisen kova, joten Näsiksen homma oli olla lähinnä kuskina. Heti ekasta paikasta onnistuin käyttämään veneessä about 40 senttisen taimenenpoikasen. Muutamaa paikkaa myöhemmin yllytin Näsiksen roikuttaan venettä tuulessa erään luodon reunalla. Kivikot muodosti kivan pussin minne tuuli puhalsi. 3 taimen tärppiä pyörteineen mulle ja 2 Tommille ennen kuin Tommi onnistui yhden 54 senttisen tantun veneessä käyttämään. Miehen elämän eka meritane oli kyseessä, joten myös hymy oli herkässä. Paljon oli kaloja tässä paikassa, koska tuplatärppikin meillä oli.

Tämän jälkeen ei enempää kaloja löytynytkään. Toki päiväkin loppui hieman kesken tuulen kääntyessä etelään ja voimistuessa kovasti. Kunnon aallokossa keikuttiin lopulta satamaan ja nostettiin paatti ylös. Näsis hinas veneen vielä kotiinsa, joten saatto koko kausi olla tässä. En enään sitä satamaan viittinyt laittaa kun ei tiedä vieläkö vesille kerkeää. Jokatapauksessa jos sinne ehtii saa veneen tiputettua mistä vaan.

Muutkin oli kaloja sunnuntaina saaneet. 62 senttinen taimen oli yhdelle porukalle jopa osunut. Hieno reissu ja kohtuulliset kelit. Vedenlämmöt vielä 6-8 asteessa, joten sen puolesta kautta voisi vielä jatkaakkin. Kiitti Näsikselle venekuskeilusta, oli hauskaa vaan paiskoa.

Terveellinen illallinen

Oisko tuolla taimenia?

Työkalut

Taimenenpoikanen

Aurinko nousee..

Mökkireissu vol2

Sama tarina kuin viimeksi, muut meni perjantaina ja mä lauantaina. Kellojen siirtämisen ja oman veneen mukaan ottamisen takia ei ollut mahdollisuutta perjantaina lähteä töiden jälkeen veneellä ajelemaan pimeän tullessa liian aikasin. Lauantaiaamun starttiin sain mukaan Jaskan, Reinon, Pepen ja Henkan mentyä mökille jo perjantaina. Aamulla seiskan jälkeen tavattiin Jaskan kans satamassa ja pukemisen sekä romujen roudaamisen veneeseen jälkeen liikkeellä oltiin ennen kahdeksaa. Suunnaksi otimme tietenkin mökin, pysähtyen matkalla muutamaan paikkaan kalastelemaankin. Taivas oli pilvessä ja tuuli idästä.

Mökillä kävimme herättelemässä pojat ja poikien keräillessä itseänsä valmiiksi me lähdimme jo lähikaisloja paiskomaan. Hiljasta oli, ei evääkään näkynyt. Poikien päästyä vesille kävimme tuttuja paikkoja paiskomassa ja toisesta paikasta Jaska onnistui lusikalla avaamaan pelin. Pari paikkaa myöhemmin Jaska sai toisen hauen lusikalla muiden ollessa vielä nollakerhossa.Jossain vaiheessa päivää mäkin kuitenkin saan ekan haukeni ennen kuin siirrymme jigaileen ahvenia. Joko paikalla ei ole kaloja tai sitten niillä ei vaan ole nälkä. Mulle 4 ok kokoista raitapaitaa ja Jaskalle 2. Toki näillä kaloilla jigi oli ihan kurkussa asti, joten ois voinu kuvitella ahventen olevan syönnillään.

Päivä lopetetaan hauenkalastukseen. Muutaman tyhjän paikan jälkeen saan erään kaislan sisältä vielä yhden hauen ennen kuin pimeys lopettaa kalastuksen. 4 haukee ja 6 ahventa meidän veneeseen, pojille puhtaat nollat. Vaikea päivä.

Sunnuntaina onkin taas myrskyisää. 13ms etelätuulta ja sumua. Pojat päättää jäädä laitteleen mökin talvikuntoon mun ja Jaskan lähdettyä siivoiluiden jälkeen vesille. Ekalla heitolla kurkun mittanen hauki ja pari heittoa myöhemmin kilonen. Hyvä alku, mut sit kaikki muuttuu. Toki nääkin kalat oli yhdellä koukulla leuankärjestä kiinni, joten kauheella iskulla ne ei olleet. Pari paikkaa myöhemmin hauet vaan seuraalee ja tökkii jerkkejä häipyen veneen vierestä syvyyksiin. Punamusta busa siiman päähän ja pamahtaa. Muutama raskas potku ja irti. Ainoa kunnon fisu ja ei siitä kauaa saanu nautiskella. Hetken vielä heitellään ennen kuin lähdetään ajeleen pois.

Kauhee sumu, näkyvyys 50-100 metriä ja kunnon aallot. Kiva oli airistoa ylitellä siinä kelissä, mutta kotiin selvittiin. Onneks plotterissa oli edellispäivän jälki mitä pysty seuraileen. Suunnan hahmottaminen siinä sumussa oli erittäin haastavaa kun mitään kiintopisteitä ei näkynyt.

Sataman lahtea vielä hetken aikaa paiskotaan ja sitten lähdetään pois. Pari haukee veneeseen asti mun toimesta Jaskan jäädessä nollille oli tämän päivän saldo. Ihmeen vaikeeta on taas hauenkalastus viimeaikoina ollut. No seuraavaksi taimenen perään, joten odotettavissa kohtuullisella varmuudella 0-reissu. Vedenlämmöt 6-8 astetta.